Pääkirjoitus Niinistö ja Marin vauhdittivat Suomen pikapurjehdusta kohti Naton turvasatamaa

Sopivasti Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta varmistui, että presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin jäävät historiaan valtionjohtajina jotka vievät sotilaallisesti liittoutumattomana liki 80 vuotta pysytelleen Suomen täysivaltaiseksi osaksi läntistä puolustusliitto Natoa.

Niinistö ja Marin ilmaisivat kantansa yhteisessä kannanotossaan. Siinä he totesivat lyhyesti ja ytimekkäästi, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. He myös esittivät eduskuntaryhmille ja -puolueille toivomuksen, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi. Niiden vuoro koittaakin heti alkuviikosta.

Niinistön ja Marinin ulostulo havisutti historian lehtiä, mutta sen sisältö ei enää yllättänyt sen jälkeen, mitä kumpikin on sanonut julkisuudessa Venäjän hyökättyä rikollisesti Ukrainaan helmikuun lopulla.

Hyökkäys herätti suomalaisissa laajan ymmärryksen, että ulko- ja turvallisuuspolitiinen linjamme oli vanhentunut yhdessä yössä. Kansa kääntyi hetkessä Naton kannalle, minkä ansiosta poliitikkojenkin on ollut helppo seurata perässä. Presidentin ja pääministerin nyt osoittaman esimerkin jälkeen se sujuu entistä vaivattomammin.

Niinistö on tosin kertonut, että hänen mielensä alkoi muuttua jo viime joulukuussa Venäjän alettua vaatia, että Suomi ja Ruotsi eivät saisi enää päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan.

Näin suuri muutos Venäjän ajattelussa höystettynä valmiudella hyökätä naapurimaahan muuttivat tilannekuvan Suomessa, ja sen seurauksena maamme on nyt pikapurjehduksella kohti vain Naton tarjoamaa turvasatamaa.

Järeimmän turvallisuusvakuuden on tarjonnut toistaiseksi Britannia.

Toki Suomellakin on vahvoine puolustuksineen Natolle paljon annettavaa. Perillepääsyään Suomi on silti pohjustanut viisaasti varmistelemalla, että epäileväisimmätkin Nato-maat hyväksyvät tarjokkaan joukkoonsa. Suurimmilta on haettu epävirallisia turvatakuita vaaran paikaksi ounastellun hakuprosessin ajaksi.

Toistaiseksi järeimmän vakuuden on tarjonnut Britannia, jonka pääministerin Boris Johnsonin kanssa Niinistö allekirjoitti keskiviikkona paljonpuhuvan julkilausuman puolustusyhteistyöstä pahan päivän varalle.

Tilaisuudessa Niinistöltä kysyttiin, miten Venäjä voisi reagoida Suomen nyt jo varmalta tuntuvaan Nato-jäsenyyteen. Presidentin vastauksessa ei kuulunut vähäisimpiäkään suomettuneisuuden ajan kaikuja, kun hän kehotti napakasti Venäjää katsomaan asiassa peiliin.

Näin Niinistö tuli alleviivanneeksi, että Suomen ja myös Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys on tuorein osoitus siitä, kuinka valtavan virheen Venäjä teki repiessään kappaleiksi Euroopan vakiintuneen turvallisuusjärjestyksen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut