Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Lisärahoitusta soten digitalisoimiseen

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson totesi Etelä-Suomen Sanomissa (ESS 23.4.), että hoitajapula on ollut tiedossa pitkään ja sen ratkaisemiseksi yhteiskunnan täytyy sijoittaa enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Henrikssonin näkemykseen on helppo yhtyä. Tätä tukee myös Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan huippututkimusyksikön johtajan professori Teppo Krögerin esittämät arviot, joiden mukaan Suomen vanhuspalveluiden rahoitus on jopa kaksi miljardia euroa muita Pohjoismaita alempi.

Rahoituksen tiukkuus ja tehostamisvaatimukset tulivat itsellenikin tutuiksi sote-kuntayhtymän johtajana. Jäsenkunnat arvioivat yhtymän toimintaa ensisijaisesti talouden näkökulmasta. Keskeisimpiä mittareita olivat kustannusten vuosittainen kasvu, kustannusten suhde valtionosuuksiin sekä tarvevakioidut kustannukset.

Vuosibudjetointi ja vuosikustannuksiin sidottu onnistumisen arviointi ei ole aina mahdollistanut julkisten sote-organisaatioiden toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä ja tulevaisuusinvestointeja. Tästä johtuen niissä on ollut vaikea hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Kasvaviin palvelutarpeisiin onkin usein jouduttu vastaamaan tehostamalla henkilöstön käyttöä ja heikentämällä palvelujen saatavuutta.

Hoitajapulan ratkaisemisen ohella tulisi Henrikssonin esittämällä lisärahoituksella tukea hyvinvointialueita kunnista niille siirtyvien toimintamallien ja niitä tukevien tietojärjestelmien uudistamisessa. Hoitajapulaan voidaan osaltaan löytää ratkaisuja hyödyntämällä markkinoilla jo olevia digitaalisia palveluratkaisuja sekä tietojohtamisen ja ammattilaisten työvälineitä ja niitä kehittämällä. Sote-ammattilaisten tyytyväisyys tietojärjestelmiin on keskeinen rekrytointivaltti.

Digitalisoituvan soten uudenlaiset toimintamallit vaikuttavat myös sote-ammattilaisten työhön ja eri ammattiryhmien työnjakoon ja työajan käyttöön. Tämä tulisi nyt ottaa huomioon myös henkilöstömitoituksia koskevassa kansallisessa ohjauksessa ja valvonnassa.

Kirjoittaja on Mediconsult oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja.