Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Pääkirjoitus Lahti tunnustaa, että sen tärkein käyntikortti ei ole turvallinen – keskustan viihtyisyys on yhä tärkeämpää

Ei aivan jäässä, mutta kohmeessa kuitenkin. Lahden ydinkeskustan kivijalan isoihin liiketiloihin on nyt vaikea saada uusia vuokralaisia tai omistajia.

LUT-yliopiston tutkijoiden tekemät Lahden keskustakiinteistöjen edustajien haastattelut kertovat, että monien kivijalkayrittäjien ohella myös kiinteistöjen omistajat ovat olleet korona-aikana ahtaalla. Vuokranantajat ovat joutuneet joustamaan niin vuokrissa, maksuajoissa kuin sopimusten kestossakin.

Keväällä 2020 kaupunkikeskustat hiljenivät kertalaakista, kun pandemian hillitsemiseksi päätettiin sulkea muun muassa ravintolat. Rajoitukset on purettu, mutta etätöistä on tullut monelle uusi normaali. Vaikka korona aikanaan jää taka-alalle, epidemiaa edeltänyt aika ei sellaisenaan palaa.

Ihmisten on koettava olonsa turvalliseksi.

Lahden keskustan toipumista helpottaa, että suhteellisen tiiviillä alueella on runsaasti ostovoimaa. Keski-Lahden, Asemanseudun ja Kartano-Paavolan postinumeroalueilla asui vuonna 2020 runsaat 27 000 ihmistä, mikä on tuhat henkeä enemmän kuin vuonna 2015. Rakennushankkeet esimerkiksi radanvarressa, Paavolassa ja Ranta-Kartanossa sekä äskettäin avautunut taidemuseo Malva vahvistavat keskustan elinvoimaa.

Tyhjien liiketilojen osuus (10,6 prosenttia vuonna 2021) ei ole Lahdessa erityisen korkea. Uutta tietoa tyhjien liiketilojen määrästä on luvassa kuluvan kuun lopulla, jolloin julkistetaan uusimman elinvoimalaskennan tulokset.

Lahden keskustan liiketilojen kysyntä on kohmeessa, varsinkin katutason isoja huoneistoja on vaikea saada vuokrattua

Tyhjät liiketilat eivät ole vieras näky Helsingin ja Tampereenkaan pääkaduilla. Kaupan rakennemuutos on jo vuosikymmenten ajan siirtänyt ostosvirtoja keskustoista hypermarketteihin ja tilaa vievän erikoiskaupan keskittymiin. Verkkokauppa on vähentänyt fyysistä asiointia. Keskustoihin ovat jääneet ravintolat, kahvilat, parturikampaamot ja kauneushoitolat.

Keskustat eivät enää ole niinkään ostamisen vaan kohtaamisen ja viihtymisen paikkoja. Tämä tarkoittaa, että osalle kivijalan liiketiloista joudutaan etsimään uutta käyttöä. Myymälätila saattaa muuttua esimerkiksi toimistohotelliksi, josta kotinurkissa tehtävään etätyöhön kyllästyneet ja yhteisöllisyyttä kaipaavat ihmiset voivat vuokrata työpisteen.

Jotta keskustassa viihdyttäisiin, ihmisten on koettava olonsa siellä turvalliseksi. Nyt niin ei kaikkien kohdalla ole, sillä päihdeongelmat näkyvät Lahden katukuvassa valitettavan räikeästi. Kaupungin tuoreen strategian mukaan "teemme Lahden keskustasta elävän ja turvallisen". Kaupunki siis rehellisesti tunnustaa, että tällä hetkellä sen tärkein käyntikortti ei ole riittävän elävä eikä turvallinen.