Pääkirjoitus Valmiuslain päivittämisen kanssa ei pidä viivytellä liikaa, sillä Venäjä rasvaa jo hybridikoneistoaan Suomen Nato-hakemuksen varalle

On jo selvää, että Suomi ilmaisee aivan lähiviikkoina virallisesti halukkuutensa liittyä Naton täysivaltaiseksi jäseneksi. Toki valtiojohtomme ei ole vielä sanonut asiasta viimeistä sanaansa, mutta niin tapahtunee viimeistään toukokuun puolivälin korvilla. Siihen mennessä Ruotsikin lienee edennyt omassa Nato-prosessissaan tarpeeksi pitkälle.

Nato ja sen johtavat jäsenmaat ovat jo monesti toivottaneet Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi joukkoonsa. Hakemuksen jättämisen ja jäseneksi hyväksymisen välinen ajanjakso kestänee silti kuukausia ja voi osoittautua raskaaksi. Venäjä tuskin jättää silloin turvautumatta "sotilaallis-poliittisiin" vastatoimiin, joita se on jo toistuvasti väläytellyt.

Hallituksella oli menettelyynsä uskottavampi selitys.

Venäjän vastatoimien luonne on vielä arvoitus. Todennäköisimpinä pidetään erilaisia hybridioperaatioita, ja niiden kirjo voi vaihdella yhteiskunnan kriittisiä toimintoja koettelevista kyberiskuista siirtolaisten käyttämiseen painostuskeinona. Juuri hybridiuhkien varalta hallitus alkoi maaliskuussa valmistella pikaista uudistusta valmiuslakiimme, joka ei niitä toistaiseksi tunnista. Tällä viikolla hallitus passitti jo aikaansaannoksensa eduskunnan käsiteltäväksi.

Eduskunta on kiitettävän yksituumainen valmiuslain nopeasta päivitystarpeesta. Silti hallituksen esitys nostatti oppositiossa varsinkin perussuomalaiset takajaloilleen, koska heistä se oli jäänyt pahasti vajaaksi. Siitä kun puuttuivat vielä pykälät, joiden avulla voitaisiin estää Venäjää ohjaamasta turvapaikanhakijoita sankoin joukoin itärajamme tälle puolelle.

Oppositiosta väitettiin, että hallitus olisi jättänyt rajaturvallisuutta vahvistavat pykälät puuttumaan esityksestään poliittisista syistä. Hallituksella oli menettelyynsä uskottavampi selitys. Turvapaikanhakua säätelevät kansainväliset sopimukset, joten sitä rajoittavat pykälät eivät ole yksin Suomen asia. Siksi hallitus tuo ne myöhemmin erikseen eduskuntaan. Sitä ennen se konsultoi EU:n komissiota, joka toivottavasti suhtautuu Suomen tarpeisiin yhtä suopeasti kuin viime syksynä Puolan ja Latvian pyrkimyksiin torjua Valko-Venäjän lietsomaa siirtolaistulvaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) arvioi että esitystä voidaan täydentää parin viikon kuluttua. Siitä tuskin ehtii koitua peruuttamatonta vahinkoa olkoonkin, että eduskunnan soisi päivittävän valmiuslain mahdollisimman ripeästi. Vaikka Venäjän päähuomio on nyt Ukrainassa, se rasvannee jo ahkerasti hybridikoneistoaan käyttääkseen sitä tarpeen tullen myös Suomea vastaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut