Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuliko kotiseudun uutiset luettua viime viikolla? Testaa tietosi uutisvisassa

Pääkirjoitus Suomi voitti Ranskan vaalit

Ranskan presidentinvaalien tulos oli Suomelle suuri helpotus. Kapuloita Nato-prosessin rattaisiin ei ole odotettavissa, eikä EU:n yhtenäisyys ole uhattuna. Päinvastoin, voittaja Emmanuel Macron varmasti puhaltaa molempiin myötätuulta.

Vastaehdokas Marine Le Pen teki tappiostaan huolimatta hyvän kampanjan ja edellisvaaleja 2017 selvästi paremman tuloksen. Hän saattaa sen siivittämänä jaksaa yrittää viiden vuoden kuluttua vielä kerran.

Le Pen on toivonut Ranskan turvallisuus- ja EU-politiikkaan muutoksia, joista Suomi ei olisi ilahtunut. Lopputuloksena olisi ollut enemmän tai vähemmän käpertymistä sisäänpäin. Naton laajentumista olisi katsottu kriittisesti ja EU:sta toivottu nykyistä löyhempää valtioliittoa.

Macron pärjäsi edellisvaaleissa tuoreudellaan – sillä, että hän tuli jämähtäneiden puolueiden ja valtaklikkien ulkopuolelta. Nyt hänellä ei ollut samaa etua, mutta vastaehdokas Le Pen vaikutti varmasti Macronia tunkkaisemmalta, vaikka hän edustaakin oppositiota.

Koronapandemia vasta hellittää otettaan maailmasta ja Euroopassa jyllää hirvittävä sota. Tällaisessa tilanteessa äänestäjä helposti päätyy turvalliseen valintaan ja äänestää nykyistä johtajaa. Lisäksi solidaarisuus Ukrainaa ja muita vastaavia maita kohtaan on niin suuri, että sotilaallista yhteistyötä halutaan ennemmin lisätä kuin vastustaa. Toivottavasti tämä koskee myös Suomea.

Ranskassakin lähivuodet ovat poliittisesti erittäin kiinnostavia.

Taloudessa tilanne on sama. Kun vientiä rajoitetaan Venäjälle, halu pitää EU:n sisäiset rattaat hyvin pyörimässä on kova. Tulleja suunnitellaan niin kaikelle venäläisenergialle kuin ilmastosyistä hiilelle ylipäätään. Tällöin maanosan kannattaa tehdä yhteistyötä puhtaan, edullisen ja eettisesti fiksun energian turvaamiseksi.

Suomi voi hyötyä merkittävästi esimerkiksi yleiseurooppalaisesta vetytaloudesta.

Ranskassa järjestetään parlamenttivaalit jo kesäkuussa. Ellei ihmeitä tapahdu, maan presidenttivetoisen poliittisen järjestelmän ansiosta Macron saa itseään tukevan hallituksen. Tuki tuskin kuitenkaan tulee olemaan niin vahvaa kuin aiemmin.

Protestien ihmemaassa tyytymättömyys varmasti jatkaa kasvuaan. Ranskassakin lähivuodet ovat poliittisesti erittäin kiinnostavia.

Eurooppa näyttää vuoden päästä aivan toiselta kuin nyt.