Pitkää taivaltaan vasta aloitteleva Päijät-Hämeen hyvinvointialue sai pääsiäisviikolla kylmän suihkun valtiovarainministeriöltä. Valmisteilla on lakimuutos, joka toteutuessaan iskisi ison loven useimpien hyvinvointialueiden valtiolta saamaan rahoitukseen, Päijät-Häme mukaan lukien.
Valtio aikoo siirtää rahaa kaikilta muilta hyvinvointialueilta niille viidelle alueelle, jotka ylläpitävät yliopistosairaaloita. Asukaslukuun perustuva rahoitus vähenisi. Uudistuksellaan valtiovarainministeriö sanoo pyrkivänsä korvaamaan yliopistosairaala-alueiden muita korkeampia kustannuksia.
Valtakunnallisesti rahaa liikuteltaisiin vuositasolla ruhtinaalliset 350 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen hyvinvointialue menettäisi niin ikään vuositasolla 13 miljoonaa euroa, ja mikä pahinta, pysyvästi. Summa vastaa melkein 300 sairaanhoitajan tai yli 100 lääkärin palkkakustannusta.
Hyvinvointialueet eivät ryve rahassa, joten uudistus on ymmärrettävästi herättänyt suurta huolta kaikilla niillä alueilla, jotka ovat siinä antavana osapuolena. Tuskaa on lisännyt hämmästyttävän kiireellinen aikataulu. Ministeriö antoi alueille vain viikon verran aikaa antaa palautetta niille täydellisenä yllätyksenä tulleesta esityksestä. Menettelyä on vaikea pitää hyvän hallintotavan mukaisena.
Toinen hevoskuuri heti perään tuskin onnistuisi vaarantamatta asukkaiden palveluja.
Periaatteessa 13 miljoonaa euroa on vain vähäinen osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen miljardia hipovasta vuosibudjetista. Sekin raha olisi silti tarpeen ottaen huomioon, että Päijät-Hämeessä on jo sopeutettu taloutta parin viime vuoden aikana kovalla kädellä. Toinen hevoskuuri heti perään tuskin onnistuisi vaarantamatta asukkaiden palveluja.
Huolta hyvinvointialueilla herättävät myös henkilöstön palkkojen yhdenmukaistamisesta koituvat kustannukset. Valtio ei vielä ole osoittanut tarkoitusta varten rahoitusta. Päijät-Hämeen maksettavaksi ruljanssista voi kertyä vuosittain yli 20 miljoonaa euroa.
Yliopistosairaalat hoitavat myös muiden hyvinvointialueiden asukkaita. Tästä ei kuitenkaan pitäisi koitua niille ylimääräisiä kustannuksia, koska muut alueet maksavat palveluistaan käyvän hinnan. Päijät-Hämekin osti näitä palveluita viime vuonna 43 miljoonalla eurolla. Muita alueita korkeammat kustannukset johtunevatkin yliopistosairaaloissa harjoitettavasta tutkimuksesta ja koulutuksesta.
Esitys ”yliopistosairaalalisästä” kaipaa tarkempaa tutkimustietoa tuekseen. Sen puuttuessa valtiovallan tulisi hyvittää yliopistosairaala-alueita korvamerkityllä erillisrahoituksella sen sijaan, että rahat revittäisiin pienten ja köyhien alueiden selkänahasta.
