Päijät-Hämettä kohtasi pääsiäisen alla erittäin ikävä yllätys: ministeriöissä on kaavailtu hyvinvointialueiden rahoitukseen uutta määräytymistekijää, jonka johdosta hyvinvointialueiden rahoituksesta siirrettäisiin pysyvästi 350 miljoonaa euroa yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille.
Päijät-Hämeelle tämä muutos tarkoittaisi peräti 13 miljoonan euron heikennystä jo ennestään haasteelliseen vuoden 2023 rahoituskehykseen. Resursseiksi muutettuna leikkuri toteutuessaan tarkoittaisi liki 300 hoitajan ja 104 lääkärin palkkavaroja.
Leikkuri toteutuessaan tarkoittaisi liki 300 hoitajan ja 104 lääkärin palkkavaroja.
Ministeriön ilmoitus rahoituslainmuutoksesta tuli hyvinvointialueille yllätyksenä. Menettelytapa tässä vaiheessa uudistuksen etenemistä ei ole kohtuullista. Myös aikaa alueiden kuulemiseen oli varattu aivan liian niukasti: pääsiäisviikolla julkaistun muutosesityksen kuuleminen järjestettiin ministeriössä jo seuraavan viikon keskiviikkona.
Ehdotettu erillinen yliopistosairaaloille kohdistuva rahoitussiirto on perusteeton ja heikentää valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteiden uskottavuutta. Yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulee ehdottomasti kattaa kaavaillun rahoituksen leikkaamisen sijasta terveydenhuoltolain mukaisesti erillisrahoituksena irti hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Mikäli ehdotettu leikkuri toteutuisi, on sillä vaikutuksia Päijät-Hämeen palveluiden määrään ja saavutettavuuteen. Jo nyt Päijät-Hämeessä on tehty laajoja sopeutuksia kustannusten hillitsemiseksi kuntien rahoituskyvyn tasolle, eikä toista yhtä laajaa supistusta ole mahdollista tehdä ilman merkittäviä muutoksia palvelutasoon.
Nyt on hyvin tärkeää tehdä laajaa edunvalvontaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Kirjoittaja on Päijät-Hämeen aluehallituksen puheenjohtaja (kok.).