Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Lukijalta | Työturvallisuus on tärkeä osa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaa

Isto Kujala kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidepalstalla 15.4.2022 otsikolla ”Työturvallisuus ei voi olla tuurista kiinni” Etelä-Suomen Sanomissa julkaistun jutun pohjalta mielipidekirjoituksen. Kirjoituksen pohjalta voi tulla tunne, että Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminnassa on työturvallisuuspuutteita, joihin ei ole reagoitu. Päijät-Hämeen pelastuslaitos haluaa täsmentää Kujalan kirjoituksessa esille tuomia väitteitä.

Työn vaaran arviointi sekä pelastustoiminnassa että ensihoidossa toteutetaan valtakunnallisen Pera-tietojärjestelmän (valtakunnallinen pelastuslaitosten käyttöön tarkoitettu turvallisuusjohtamisen apuväline, jonka tarkoituksena on parantaa pelastuslaitosten riskienhallintaa) avulla. Huomioitavaa on se, että riskin arviointi on haastavaa, tehtävät vaihtelevat, samoin kohteet. Työ on paljon muutakin kuin maastopaloja, ja riskienarviointia kehitetään jatkuvasti myös valtakunnallisesti.

Altistumiseen liittyen jokaisella Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoimintaan ja palontutkintaan osallistuvalla henkilöllä on oma henkilökohtainen altistumispäiväkirjansa. Pelastuslaitos ilmoittaa ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille altistuneet työntekijät lain mukaisesti Työterveyslaitoksen ylläpitämään Asa-rekisteriin (syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri).

Uskon, että hyvinvointialue saa pelastuslaitoksen hyvässä kunnossa myös työturvallisuuden osalta.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella altistumiseen liittyvää terveysriskin arviointia ja seurantaa tehdään myös erillisellä biologisella altistumismittauksella eli biomonitoroinnilla. Biomonitorointi toteutetaan niille henkilöille, joilla altistumisen rajat ylittyvät. Tässä toiminnassa pelastuslaitoksemme on selkeä edelläkävijä, otimme biomonitoroinnin käyttöön ensimmäisenä pelastuslaitoksena Suomessa.

Pelastuslaitoksella on käytössä altistumisen vähentämisen ohje, joka koskee myös sopimuspalokuntia ja on käyty läpi sopimuspalokuntien kanssa.

Myös Puhdas paloasema -mallin osalta olemme esimerkkialue; vuoden 2016 jälkeen rakennetut uudet asemat on toteutettu Puhdas paloasema -konseptin mukaisesti. Vakinaisten asemien osalta kaikissa muissa paitsi Nastolan pelastusasemalla on toteutettu muutokset, joilla on mahdollistettu konseptin mukainen toiminta.

Nastolan osalta suunnitelma muutosten toteuttamiseksi on toteuttamista vaille valmis. Sopimuspalokuntien käytössä olevien asemien muuttaminen Puhdas paloasema -konseptiin toteutetaan sitä mukaa, kuin se on mahdollista. On muistettava myös, että pelkät rakenteelliset muutokset eivät riitä, vaan vaaditaan myös oikeaa asennoitumista asiaan.

Työsuojelutoiminnassa on mukana myös sopimuspalokuntien edustaja, joka tuo omalta osaltaan asiantuntemusta sopimuspalokuntien kohtaamista työsuojelullisista haasteista. Aluehallintovirasto on toteuttanut työsuojelun tarkastuskäyntejä, ja niissä havaitut puutteet on pyritty korjaamaan mahdollisimman pian.

Työturvallisuus on meille tärkeä ja olemme panostaneet siihen paljon voimavaroja ja panostamme jatkossakin. Uskon, että tuleva hyvinvointialue saa pelastuslaitoksen hyvässä kunnossa myös työturvallisuusasioiden osalta.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja.