Lukijalta | Työturvallisuus ei voi olla tuurista kiinni – Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ei voi sanoa olevan "ilmeisesti ihan Suomen kärkeä”

Saksalaisten palomiesten vierailusta Orimattilan paloasemalla kerrottiin tämän lehden jutussa (ESS 11.4.2022) otsikolla: "Likaisuus on vaarallista pelastustyössä". Jutussa kerrotaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminnasta muun muassa näin: ”Altistumisen määrä riippuu tehtävästä, tuurista ja paikasta”.

Alueelliset pelastuslaitokset ovat toimineet noin 17 vuotta. Koko alueellisen pelastustoimen ajan on tiedetty, että palokaasut ovat erittäin myrkyllisiä ja ne vaativat pelastushenkilöiden erityistä suojaamista koko vartalon osalta, kasvot ja hengitystiet mukaan luettuna.

Tiedetään, että huono suojavarustus ja suojautuminen aiheuttavat altistumista, joka voi johtaa muun muassa syöpään sairastumiseen. Lisäksi tiedetään, että altistus ei rajoitu vain palopaikoille, vaan lisäksi varusteiden huolto ja puhdistaminen vaatii kaikilla paloasemilla erityisiä työtilaratkaisuja ja kunnollista suojautumista myös huoltotehtävissä.

Työturvallisuuslaki edellyttää Pelastuslaitoksilta muun muassa pelastustyön riittävää selvittämistä ja työn vaarojen tunnistamista. On myös arvioitava työn vaarat työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Laki edellyttää, että työntekijän käyttöön annetaan vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet.

Kuka vastaa siitä, että pelastushenkilöstö on saanut altistua myrkyllisille palokaasuille?

Tällaista selvitystyötä ja sen perusteella työntekijöiden riittävää suojaamista altistumiselle myrkyllisille palokaasuille eivät pelastuslaitokset ole tehneet – altistumisen vaara on erityisen suuri maastopaloissa. Pelastusopisto on tehnyt selvityksiä ja tutkimuksia, joista paljastuvat pelastuslaitosten puutteet työturvallisuudesta huolehtimisessa.

Kauhajoen maastopaloon viime vuoden heinäkuussa osallistui pelastushenkilöstöä kaikista Suomen pelastuslaitoksista. Pelastusopiston selvitys osoittaa melkoisia puutteita maastopalopukujen, hengitys- ja silmäsuojainten, pelastuskypärien, käsineiden ja jalkineiden osalta. Myös työajat, lepoajat, peseytymispaikat ja vaihtosuojavarusteet ovat asioita, joita ei ole työturvallisesti hoidettu.

Orimattilan juttu kertoo selvästi puutteista Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen työturvallisuustoiminnassa. Kaikkeen pelastustyöhön kohdistuvat samat vaatimukset altistumisen vähentämisestä. Silti osa paloasemista ei täytä puhtaan paloaseman vaatimuksia eikä koko henkilöstön altistumista silti testata eivätkä he ole pitkäkestoisen työterveysseurannankaan piirissä.

Tiedossa on, että alueellisen pelastustoimen aikana maastopaloja on sammutettu puutteellisissa suojavarusteissa useiden vuosien ajan. Suojavaruste- ja muita työturvallisuuspuutteita ei vieläkään ole korjattu.

Ei voida sanoa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen olevan ”ilmeisesti ihan Suomen kärkeä”, eikä työturvallisuus voi olla hyvän onnen tai ”tuurin” varassa – sen on vain oltava lakisääteisesti kunnossa, olisi tullut olla jo useita vuosia sitten. Kuka vastaa siitä, että pelastushenkilöstö on saanut altistua myrkyllisille palokaasuille?

Hyvinvointialue tuskin haluaa sellaista pelastuslaitosta vastuulleen, jossa työturvallisuusasiat eivät ole kunnossa. Muutosvaiheessa on maakuntaliiton ja tulevan hyvinvointialueen hyvä yhteistyössä selvittää – käyttäen tarvittaessa puolueetonta ulkopuolista osaamista – miten nämä puutteet saadaan muutosvaiheessa kuntoon.

Tarpeellista on myös selvittää, kuinka toimitaan, kun pelastushenkilö on vuosia altistunut, puutteellisesta työturvallisuudesta johtuen, myrkyllisille palokaasuille Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen aikana ja sitten sairastuu, kun vastuuorganisaatio on muuttunut hyvinvointialueeksi.

Kirjoittaja on lahtelainen järjestöneuvos.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut