Markus Pirttijoen Esalainen Venäjä palaa ajassa taaksepäin sata vuotta – voisiko Puolustusvoimat palata kymmenen?

Harva homma on niin helppo kuin oli puolustusministeri Antti Kaikkosella tällä viikolla kehysriihessä. Alunperin ministerin piti tulla kehysriiheen säästölistan kanssa vaan toisin kävi. Puolustusvoimille myönnettiin yli kaksi miljardia euroa lisää rahaa.

Ensi vuonna puolustusmäärärahaa lisätään noin 788 miljoonalla eurolla ja sitä seuraavina kolmena vuotena kunakin 400–500 miljoonaa euroa. Rahat menivät varmasti oikeaan osoitteeseen. Suomen lipulle ei ole hintalappua.

Vaan mitä näillä rahoilla kannattaisi tehdä? Nyt kun Venäjä tuntuu palaavaan ajassa sata vuotta taaksepäin, voisimmeko mekin katsoa peruutuspeiliin ja palauttaa mieleen, millaisella rakenteella puolustuskykyä ylläpidettiin vaikkapa vain 10 vuotta sitten?

Puolustusvoimissa toteutettiin mittava uudistus vuosina 2012–2015. Sen seurauksena lakkautettiin muun muassa Hämeen rykmentti Lahdessa, Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, pioneerirykmentti Keuruulla, rannikkopataljoona Kotkassa, viestirykmentti Riihimäellä ja Kankaanpäässä sijainnut tykistöprikaati.

Yhteensä joukko-osastojen lakkauttamisilla ja yhdistämisillä saavutettiin noin 70 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Lahden varuskunta lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.

Urheilukoulun toiminnot siirrettiin lumilajien osalta Kainuun prikaatiin. Kaartin Jääkärirykmentti sai muut lajit. Varusmiessoittokunta muutti Panssariprikaatiin Hattulaan ja Huoltokoulu Riihimäelle Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle.

Varuskunnan lakkauttamisen seurauksena Hennalasta lähti 270 työpaikkaa. Hämeen Rykmentin lakkauttaminen kevensi puolustusvoimien vuotuista kulurakennetta 12,6 miljoonaa. Kaikkiaan uudistukset veivät puolustusvoimilta lähes 2 300 vakinaista työpaikkaa.

Puolustusvoimat on sikäli poikkeuksellinen toimija, että se ei rimpuile päätösten kanssa. Se tekee, mitä poliitikot päättävät. Ja se tekee sen pilkulleen.

Nyt kun turvallisuuden ylläpitämiseen on tulossa moninkertaisesti rahaa siihen verrattuna, mitä toimintojen karsinta eri puolilta Suomea säästi, kannattaisiko harkita edes osan palauttamista? Varmaan Lahdessakin tervehdittäisiin ilolla varuskunnan paluun myötä syntyviä valtion työpaikkoja, joita näillä nurkilla ei liiemmin ole muutenkaan.

Toiminnan hajauttaminen helpottaisi varusmiesten matka-aikoja ja olisi turvallisempi ratkaisu myös varautumisen kannalta. Nyt kun munat on vain muutamassa korissa, ne ovat houkuttelevaa tykinruokaa.

Puolustusvoimat aikoo kasvattaa työntekijöidensä määrää noin 500:lla nykyisestä. Jo tämä puoltaa sitä, että vanhoille toimipaikoille palaamista kannattaa miettiä.

On hyvä, että vakinaisen henkilöstön lisäksi puolustusvoimat panostaa voimakkaasti myös kalustoon ja kertausharjoituksiin.

Suomella on kansainvälisestikin vertailtuna suorastaan ainutlaatuisen vahva reserviläisten joukko, jolla jo itsessään on huikean iso pelotearvo.

Paljon pitää olla pelimerkkejä taskussaan sillä, joka uskaltaa tulla rajan yli omin lupineen ja pahat mielessä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut