Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakkaalla vanhuksella on monta nimeä, mutta mikä sinusta on terminä soveliain? Vastaa kyselyyn!

Lukijalta | Asikkala voi hyvin ja kehittyy – Mäkinen haikailee ilmeisesti kuntamallia, jossa poliittinen paini on arkipäivää

Asikkalan kokenut kunnanvaltuutettu Hannu Mäkinen (sd.) ei nähnyt mielipidekirjoituksessaan (ESS 4.4.2022) omassa kotikunnassaan mitään hyvää. Hänen tuskastumisensa johtui kunnanvaltuuston harvasta kokoontumisrytmistä.

Kuntalain uudistuksen yhteydessä valtuustojen tehtävää linjattiin entistä enemmän strategiseen johtamiseen. Valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisen perusteista. Yksilöitynä se tarkoittaa strategiasta, talousarviosta, taloussuunnitelmasta ja tilinpäätöksestä päättämistä.

Kuntastrategia on valtuuston ylin tulevaisuuteen katsova työkalu. Mäkinen sanoi tehneensä sellaisen yksin. Politiikka ei ole yksilölaji, eikä siinä arvosteta sitä, kuka komeimman soolon soittaa.

Strategian valmistelussa pitää mukana olla asukkaiden, valtuutettujen sekä kunnan henkilöstön. Edellä mainitut ovat lakiin kirjoitettuja, ja siksi väite Mäkiseltä, että valtuustoa ei tarvita, on kovasti outo.

Uudet valtuustot aloittivat toimintansa kesän jälkeen, mikä sekoitti rytmiä talousarvion valmistelun ja valtuustoon tulevien asioiden osalta. Tämä on tiedostettu ja aktiivisesti valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksia johtanut valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk.) otti kyseiset asiat esille kokouksessa vasta viime viikolla.

Olisi reilua ollut purkaa siellä ääneen asioita, vaikka niistä ei mediaan mainintaa saakaan, eli puhua yhdessä niillä foorumeilla, joilla asioihin voi vaikuttaa.

Takaan kunnanhallituksen puolesta, että hankkeita edistetään ja päätettävää riittää.

Mäkisen logiikalla Päijät-Hämeessä on muitakin kuntia, joissa valtuustoa ei tarvita, koska kokoustahti on ollut muualla vielä harvempi. Hollolan valtuusto ei ole tämän vuoden puolella kokoontunut kertaakaan, enkä pidä Hollolaa taantumuksellisena kuntana, eikä Asikkalakaan ole taantumuksellinen.

Väkiluku on laskenut, mutta ikäväkseni joudun toteamaan, että näin on tapahtunut koko Päijät-Hämeen maakunnassa. Asikkala on tässä tilastossa pärjännyt olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Muuttovoittoa olemme saaneet, mutta ikärakenne on vienyt väkilukua alaspäin.

Valmistelussa on useita isoja elinvoimaan, yrittämiseen ja asumiseen vaikuttavia kaavoja, sekä hankkeita. Hallituksen nimeämä kiinteistötyöryhmä tekee aktiivista työtä kevään ajan, jonka jälkeen on päätösten aika.

Mäkinen kokeneena kunnallismiehenä tietää, että aloitteilla ei kunnan investointeja ja saneerauksia hoideta. Olemme loppusuoralla myös kunnan elinvoimajaoston perustamisessa. Asikkalan palvelualueiden johtajat henkilökuntineen tekevät erinomaista työtä, ja meillä on hyvät palvelut.

Takaan kunnanhallituksen puolesta, että hankkeita viedään eteenpäin ja päätettävää valtuustolle riittää. Ongelmiakin meillä on, mutta tärkeintä on tiedostaa ne ja nostaa pöydälle ratkaistavaksi.

Ongelmiakin meillä on, mutta tärkeintä on tiedostaa ne ja nostaa pöydälle ratkaistavaksi.

Politiikkaa: Mäkinen mainitsee Asikkalan yhdeksi Suomen oikeistolaisimmista kunnista. Näin voimakasta ilmaisua en käyttäisi, mutta se on totta, että kaukana ovat ne ajat, kun SDP oli merkittävän suuri ryhmä Asikkalassa ja aktiivisesti mukana päätöksenteon ytimessä.

Mäkinen katselee naapuriin ja haikailee ilmeisesti sellaista kuntamallia, jossa on paljon demareita, valtuusto kokoontuu tosi usein ja poliittinen paini on arkipäivää.

Kirjoittaja on Asikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.).