Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arvioissa terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi raportissaan (VTV 7/21), että terveydenhuollon haittatapahtumat aiheuttavat Suomessa yli miljardin euron vuosittaiset kulut.
Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden puutteiden ja virheiden lisäkustannuksista esimerkiksi ympärivuorokautisissa palveluissa ei ole tietoa. OECD:n mukaan terveydenhuollon virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä. Loogisesti tämä pätee myös sosiaalihuoltoon.
Kun VTV:n arvioimat yli miljardin euron vuosikulut jaetaan hyvinvointialueittain väestöpohjan mukaan, kohdistuu pelkästään terveydenhuollon turvallisuuspoikkeamien korjaamiseen Päijät-Hämeessä 37,5 miljoonaa euroa. Painehaavojen aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan alueella kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa ja lääkitysvirheiden aiheuttamat kustannukset huomattavasti korkeammat.
On nurinkurista, jos rahaa ja resursseja on varaa käyttää virheiden korjaamiseen, mutta ei niiden ennaltaehkäisyyn.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkisti helmikuussa kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimenpanosuunnitelman 2022‒2026. Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvien suositusten mukaisia.
Tavoitteena on kiriä kiinni takamatkaamme suhteessa muihin länsimaihin ja käynnistää toteutumisen säännöllinen seuranta. Työssä hyödynnetään kansallisessa valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa "Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt" kehitettyä mittaristoa ja verrataan tuloksia kansainvälisiin tavoitteisiin.
Terveydenhuollon turvallisuuspoikkeamien korjaamiseen kuluu Päijät-Hämeessä 37,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Vältämme vältettävissä olevan haitan etenemällä turvallisuus edellä kaikissa sote-organisaatiossa, parantamalla jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuusosaamisesta sekä ottamalla asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä aktiivisesti mukaan turvallisuustyöhön. Päämäärään pääsemme johtamalla, sitouttamalla, kokemuksia jakamalla, yhteistyöllä, avoimuudella, tiedolla ja arvioinnilla.
Hyvinvointialueet ottavat vastuun sote-palveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alussa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on osa järjestämisvastuuta. Uuden strategian tavoitteiden toimeenpano voidaan aloittaa heti.
On tärkeää, että hyvinvointialueiden päättäjät tuntevat vastuunsa ja tiedostavat asiakas- ja potilasturvallisuustyön tärkeyden muistaen, että riskit kasvavat aina murroskausina ja poikkeuksellisissa oloissa. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla inhimillisen kärsimyksen vähentäminen.
Kurjistuvassa taloustilanteessa päätöksenteossa on tärkeää ottaa huomioon myös vaihtoehtoiskustannukset. Ehkäiseminen on monin verroin edullisempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen.
Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu ovat korkealla tasolla. Toiminta edellyttää riittävät resurssit ja osaamista.
Tarvitaan keskustelua siitä, onko meillä varaa toimia ilman sertifioitua laatujärjestelmää.
On aika kirjoittaa asiakas- ja potilasturvallisuus auki hyvinvointialueen strategiaan, ja nostaa turvallisuusasiat säännöllisesti esittelyyn, käsittelyyn ja keskusteluun hyvinvointialueen valtuustossa, hallituksessa ja tarkastuslautakunnassa. On toimenpiteiden, resursoinnin ja rekrytoinnin aika.
Tarvitaan yhteistä keskustelua siitä, onko meillä varaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa ilman sertifioitua laatujärjestelmää ja ajantasaista tilannetietoa, onko meillä varaa jättää palkkaamatta henkilöstön koulutuksen ja ohjauksen tueksi esimerkiksi potilasturvallisuuspäällikköä ja laatupäällikköä.
Hyvinvointialueella on valvontavastuu, että asiat etenevät tavoitteisiin. Päättäjillä on puntaroinnin, valintojen ja strategisen päätöksenteon paikka.
Kirjoittajista Toiviainen on FT, YTM ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ohjelmapäällikkö, Virkki LT, EL, EMBA, Päijät-Soten laatu- ja potilasturvallisuusylilääkäri ja HYKS-erva-potilasturvallisuuslähettiläs.
Korjattu: 7.4.: Jutun allekirjoitusta.