Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Nopeat voivat syödä hitaat, kun hyvinvointialueet metsästävät itselleen pätevää johtajaa

Suomessa on parhaillaan avoinna samaan aikaan poikkeuksellisen monta hyvin palkattua julkista virkaa, kun maaliskuussa aloittaneet aluevaltuustot valmistautuvat valitsemaan johtajat uusille hyvinvointialueille.

Poikkeuksellinen on myös uuden tehtävän vaativuusaste. Valitut saavat johtaakseen oman alueensa kaikki julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. He pyörittävät miljardiluokan budjeteilla operoivia organisaatioita, joista useimmat ovat maakuntansa ylivoimaisesti suurimpia työnantajia.

Näin on myös Päijät-Hämeessä, missä hyvinvointialueen leipiin siirtyy peräti 7 600 työntekijää vanhan hyvinvointiyhtymän, kuntien ja pelastuslaitoksen palveluksesta.

Vaikka hyvinvointialuejohtajat ovat työssään tilivelvollisia alueidensa johtaville luottamushenkilöille, myös heille on tarjolla vastuun ohella kosolti valtaa. Ja koska tehtävästä maksetaan julkisen hallinnon mittapuulla erittäin hyvä korvaus, ei tarvitse ihmetellä, miksi monet alueet pääsevät valitsemaan johtajansa korkeatasoisesta hakijajoukosta.

Valtakunnan johtavista sote-vaikuttajista hyvinvointijohtajaksi pyrkivät esimerkiksi kansliapäällikkö Kirsi Varhila Satakuntaan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi Lappiin. Lahtelaistaustainen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta hakee Pohjois-Savoon.

Hyviä ehdokkaita on pienessä maassa rajallinen määrä. Kun heistä käydään ankaraa kilpailua parinkymmenen alueen kesken, nopeimmat voivat ehtiä kaappaamaan parhaat tarjokkaat hitaampien nenän edestä.

Hyvistä ehdokkaista käydään ankaraa kilpailua.

Päijät-Hämeessä hakuaika päättyi viimeisten alueiden joukossa torstaina. Määrällisesti saalis jäi valitettavan laihaksi, sillä paperinsa jätti vain yhdeksän hakijaa. Myös saaliin laatu jätti hakijoiden työhistorian ja koulutuksen perusteella toivomisen varaa.

Pieneen joukkoon mahtui toki myös varteenotettavia nimiä, kuten Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väliaikainen johtaja Marina Erhola, joka antoi vakuuttavat näytöt hyvinvointiyhtymän viimeisenä toimitusjohtajana.

Erhola onnistui mahdottomaksi luullussa urakassa ja tasapainotti yhtymän talouden uudistaen samalla luutuneita rakenteita rivakalla otteella. Määrätietoinen toiminta on herättänyt ihastusta, mutta jättänyt jälkeensä myös siinä määrin poliittista kitkaa, että Erholan valinta olisi tuskin läpihuutojuttu työnsä riitaisasti aloittaneessa aluevaltuustossa.

Ehkä varmuuden varalta Erhola on hakenut hyvinvointijohtajaksi myös Pirkanmaalle, missä hän on edennyt jo haastatteluihin asti. Pirkanmaalta on kuitenkin kisassa mukana niin monta nimekästä hakijaa omastakin takaa, että se saattaa koitua lopulta myös Päijät-Hämeen eduksi.