Kiista Evon tiedekansallispuisto suunnitelmasta jatkuu edelleen. Viimeisen silauksen tähän keskusteluun toi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.), joka kirjoituksessaan ( ESS 25.3.) kannattaa Evon kehittämistä kansallispuiston sijasta retkeilyalueena.
Evon tiedekansallispuistosuunnitelmaa varten perustettiin alueellinen työryhmä pohtimaan suunnitelmaa. Kiistojen vuoksi metsänomistajat ja metsästäjät marssivat ulos työryhmästä. Heidän ääntään ei ilmeisesti kuultu tarpeeksi.
Metsästäjät ovat tottuneet käyttämään suunniteltua kansallispuistoa metsästysmainaan, ja maanomistajat olivat huolissaan, että ainakin osa heidän alueestaan jäisi luonnonsuojelu alueen sisään.
Suunnitelmassa kuitenkin vakuutettiin, että kansallispuisto perustetaan valtion maille ja kaikki yksityismaat jäävät sen ulkopuolelle.
Etelä-Suomen metsiä on suojeltu vähän. Vain noin 2,5 prosenttia metsistä on etelässä luonnontilassa, joten suojelulla on kiire. Uhanalaisia metsälajeja on noin 800.
Evo on yksi Etelä-Suomen laajimmista yhtenäisistä metsäalueista. Retkeilyreitit kulkevat hienoissa harju- ja järvimaisemissa. Lisäksi Evolta löytyy lampia, pikkusoita ja virtavesiä. Monet kutsuvatkin Evoa Etelä-Suomen erähelmeksi.
Ikään kuin mahdollinen 5 000 hehtaarin luonnonsuojelualue veisi Suomen huoltovarmuuden.
Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää kansallispuistoja ja arvokkaita vanhoja metsiä, jotka säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta.
Evolla tehtiin hakkuita kesken kansallispuiston valmistelun. Metsähallitus lopetti hakkuut vasta, kun niistä nousi voimakas vastarinta. Jos hakkuut olisivat jatkuneet pitkään, mitään kansallispuistoa ei olisi tarvinnut edes suunnitella.
Kuten jo tuli mainittua, monet metsästäjät, kalastajat ja maanomistajat vastustavat Evon kansallispuistohanketta. Yleensä kansallispuistoissa ei saa metsästää, poikkeuksena jotkut Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueet, joissa metsästysoikeus on paikallisilla metsästäjillä. Herää kysymys, voisivatko metsästäjät nojailla pyssyihinsä suojelualueen ulkopuolella? Varmaan sieltäkin löytyy riistaa.
Hilkka Kemppi ja väistyvä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ajavat voimakkaasti maanomistajien ja metsästäjien etuja. Heidän mielestään ei tarvita kansallispuistoa, vaan luontoa tulee hyödyntää taloudellisesti.
Kemppi oli huolissaan jopa energian saatavuudesta. Hän mainitsi, että Suomen huoltovarmuutta ei tule heikentää talousmetsiä vähentämällä. Ikään kuin mahdollinen 5 000 hehtaarin luonnonsuojelualue veisi Suomen huoltovarmuuden.
Niin metsästäjät kuin paikalliset maanomistajat ovat varmaan yrittäneet vaikuttaa niin Hilkka Kemppiin kuin Jari Leppäänkin saadakseen heille mieluisen ratkaisun. Jari Leppäkin on innokas metsästäjä.
Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat 20 vuodessa lähes nelinkertaistuneet.
Luonto ja ympäristötietoisuus on alkanut kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän.
Kansallispuiston perustaminen Evolle saa eduskuntaryhmistä enemmän kannatusta kuin vastustusta. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen eduskuntaryhmien puheenjohtajille tekemästä kyselystä ( ESS 20.12.2021).
Jos kansallispuisto toteutuisi, se olisi ensimmäinen tiedekansallispuisto maailmassa. Toivottavasti tässä kiistassa järki voittaisi ja me hämäläisetkin voisimme käydä sitä ihailemassa.
Kirjoittaja on lahtelainen.