Ari Helmisen Esalainen Herrahissin suunta muuttui kohti maakuntia

Nuorempi sukupolvi tuskin enää muistaa, että vuodesta 1634 vuoteen 2009 Suomi jakaantui lääneihin. Niiden toimintaa johti lääninhallitus, jonka johdossa oli maaherra.

Maaherrat olivat poliittisia virkanimityksiä, joita niin sanotut vanhat ja suuret puolueet jakoivat keskenään. Poikkeuksen teki perussuomalaisten edeltäjän SMP:n J. Juhani Kortesalmi, joka nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1989.

Maaherraa arvostettiin, vaikka kyse oli lähinnä valtion hallinnon seremoniamestarista. Hän kävi leikkaamassa uusien teiden nauhoja, avasi taidenäyttelyitä ja teki kuntavierailuja. Puolueet palkitsivat pitkän linjan poliitikkoja ja viranhaltijoita lokoisalla maaherran hyväpalkkaisella pestillä.

Sote-ratkaisun valmistelijat, taustavaikuttajat ja poliitikot pyrkivät nyt hyvinvointialueiden vaikutusvaltaisiin ja hyvin palkattuihin johtotehtäviin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila (sd.) pyrkii Satakunnan hyvinvointijohtajaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) tavoittelee Lapin hyvinvointialueen johtajan pestiä. Valiokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho johtaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitusta ja kansanedustaja Mika Kari (sd.) Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuustoa.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta hakee Pohjois-Savon hyvinvointijohtajaksi. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) valtiosihteeri Maria Kaisa Aula (kesk.) on valittu Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi.

Sote-vaikuttajien pyrky hyvinvointialueiden johtotehtäviin on herättänyt närää ja jääviysepäilyjä, Kyse on siitä, että pyrkineet ja valitut jatkavat toistaiseksi nykyisissä tehtävissään, joissa on myös mahdollisuus vaikuttaa tulevien hyvinvointialueiden rahoitukseen.

On kuitenkin syytä muistuttaa, että Suomi on pieni maa ja eri alojen asiantuntijoita on vähän. Pitäisikö keskeisesti sote-uudistukseen vaikuttaneita huippuluokan asiantuntijoita kieltää hakemasta ko. tehtäviä? Ei. He tuntevat uuden sote-lain pykälät ja hyvinvointialueen tehtävät kuin omat taskunsa.

Jos verrataan entisiä maaherroja ja tulevia hyvinvointialuepomoja, eroa on kuin yöllä ja päivällä. Hyvinvointijohtajat joutuvat pistämään kätensä saveen kyynärpäitä myöten.

Vaikka alueilla on tehty paljon valmistelutyötä, johtajat joutuvat rakentamaan täysin uutta mammuttiorganisaatiota ja kantamaan vastuuta sitä, miten sote-palvelut toimivat. Heillä ei ole aikaa osallistua maaherran tavoin kaiken maailman kissanristiäisiin.

Sekin on arvokasta, että kansliapäällikön, pääjohtajan tai politiikan avaintehtävistä lähdetään maakuntiin hyödyntämään omaa asiantuntemusta ja rakentamaan uutta. Suomi on pieni maa ja eri alan asiantuntijoita on vähän.

Kuka muuten tuntee lääninhallitusten seuraajan, nykyisten avien (aluehallintovirasto) ja Ely-keskusten johtajat. Ei kukaan? Mutta veikkaan, että hyvinvointialueiden pomot tulevat kaikille tutuiksi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut