Pääkirjoitus Loukkauskin voi satuttaa, vaikka se ei johtaisi tuomioon oikeudessa

Helsingin käräjäoikeus antoi keskiviikkona ratkaisunsa oikeudenkäynnissä, jota on seurattu poikkeuksellisen laajan mielenkiinnon vallassa etenkin uskonnollisissa piireissä aina Yhdysvaltain edustajainhuonetta myöten.

Syytettyjen penkillä istui kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), jota vastaan valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen oli nostanut syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjän mielestä Räsänen oli kahdessa kirjoituksessaan ja yhdessä radiohaastattelussaan solvannut homoseksuaaleja niin pahoin, että kyse olisi ollut rangaistavasta vihapuheesta. Räsänen puolestaan oli vedonnut sanan- ja uskonnonvapauteensa kiistäessään syyllisyytensä.

Räsäsen ja hänen sankan kannattajajoukkonsa helpotukseksi käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet, vaikka se piti tiettyjä Räsäsen kirjoituksissaan esittämiä mielipiteitä loukkaavina homoja kohtaan. Niin vakavia Räsäsen lausumat eivät oikeuden mielestä silti olleet, että ne olisivat täyttäneet vihapuheen tuntomerkit.

Vapauttavan tuomionsa kuultuaan Räsänen kiitti käräjäoikeutta, jonka hän tulkitsi tunnustaneen sanan- ja uskonnonvapauden merkityksen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tulkinta oli sikäli oikea, että käräjäoikeus painotti kyseisten vapauksien rajoittamisen edellyttävän painavia yhteiskunnallisia syitä. Tässä tapauksessa niitä ei löytynyt, sillä puolustaessaan oman uskonnollisen vakaumuksensa mukaista perhe- ja avioliittokäsitystä Räsänen ei oikeuden mielestä mennyt homoja loukatessaankaan niin pitkälle, että olisi ylittänyt suojan, jonka sananvapaus takaa myös hänelle.

Vapauttava tuomio ei tullut yllätyksenä oikeusoppineille, koska sananvapauden painoarvo on jopa tavallista suurempi esimerkiksi juuri perhearvoista ja kirkon roolista käytävässä keskustelussa. Tästä syystä harva oikeusoppinut uskoo tuomion muuttuvan ylemmissä oikeusasteissa, vaikka syyttäjät sitä yrittänevät.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kiinnitti silti huomiota tärkeään seikkaan muistuttaessaan, että vapauttava tuomio ei ollut oikeudelta lupa esittää seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta edes uskonnon varjolla. Mikään vapaus kun ei ole niin rajaton, että se oikeuttaisi uhkaamaan ketään tai kyseenalaistamaan kenenkään ihmisarvoa.

Tärkeää olisi myös, että kun Räsäsen kaltaiset vaikuttajat puolustavat omaa vakaumustaan, heiltä irtoaisi edes rahtunen ymmärrystä myös toisinajattelevia ja varsinkin vähemmistön edustajia kohtaan. Loukkaavat sanat voivat satuttaa yhtä pahoin kuin vihapuhe, vaikka ne eivät oikeudessa täyttäisi rikoksen tunnusmerkkejä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut