Pääkirjoitus Hyvä strategia ei voi Lahdessakaan olla mikään pohjaton toiveiden tynnyri

Lahden valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan uuden kaupunkistrategian. Kyse oli periaatteessa varsin rutiininomaisesta asiasta, sillä pitkin 2000-lukua on Lahdessakin ollut käytäntönä, että vaaleissa valittu uusi valtuusto laatii melkein ensi töikseen omaksi ohjenuorakseen strategian, jota se pyrkii parhaansa mukaan noudattamaan koko nelivuotiskautensa ajan.

Tällä kertaa tapahtui jotain harvinaista, sillä valtuusto ei kyennyt päättämään strategiasta yksimielisesti. Eikä edes sinne päin, sillä esitystä käsiteltäessä siihen tehtiin ensin toistakymmentä muutosesitystä, jotka valtuuston enemmistö äänesti yksi toisensa jälkeen nurin.

Tämäkään ei ollut vielä täysin poikkeuksellista, mutta se oli, että muutosesitysten kaaduttua vasemmistoliitto ehdotti koko strategian hylkäämistä. Ryhmä jäi kuitenkin tässä kohtaa yksin ja hävisi äänestyksen murskalukemin. Siten strategian taakse asettuivat lopulta pitkin hampain myös vihreät, jotka olivat vasemmistoliiton kanssa tiiviissä yhteisrintamassa muutosesityksistä äänestettäessä.

Uuden strategian johtoajatuksena on, että Lahden edelläkävijyys maamme johtavana ympäristökaupunkina tuo asukkaille hyvinvointia ja yrityksille menestystä. Tähän liittyen kaupungin omana tavoitteena on edistää niin ekologista, sosiaalista kuin taloudellista kestävyyttä.

Strategian päälinjauksista ei valtuustossa riidelty, mutta yksityiskohtiin sekä vihreillä että vasemmistoliitolla olisi ollut paljon lisättävää. Vihreät olisivat painottaneet globaaleja kysymyksiä kuten ilmastonmuutosta, sukupuuttoaaltoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Vasemmistoliiton mielestä strategia ei vastaa myöskään Lahden keskeisimpiin omiin haasteisiin kuten lapsiperheköyhyyteen, työttömyyteen ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen.

Kun muut ryhmät eivät olleet samaa mieltä, vihreät ja vasemmistoliitto syyttivät niitä vähättelystä ja haluttomuudesta etsiä kompromisseja. Muut torjuivat nämä väitteet jyrkästi.

Puolustavat puheenvuorot kuulostivat uskottavilta. Strategian valmisteluun osallistui tällä kertaa enemmän lahtelaisia kuin koskaan myös valtuuston ulkopuolelta. Yli 800-päisellä joukolla tuskin syntyisi valmista jälkeä ilman vilpitöntä halua ja kykyä sovitella yhteen mitä erilaisempia näkemyksiä.

Toki pettymystä voivat jättää jälkeensä myös kompromissit, mutta ne ovat välttämättömiä, kun lukuisten ihmisten ajatukset joudutaan tiivistämään tavoiteasiakirjaksi, johon prosessiin osallistuneet voivat sitoutua hyvällä omallatunnolla.

Hyvä strategia ei voi olla pohjaton toiveiden tynnyri, joten sitä laadittaessa on kyettävä erottamaan ytimekkäästi olennaisimmat asiat epäolennaisista. Lahdessa tässä lienee onnistuttu varsin hyvin, sillä yhteen sivuun puristettua strategiaa kehuttiin valtuustossa jopa paremmaksi kuin ehkä ikinä. Tekstikin on niin ymmärrettävää, että sitä kelpaa myös tavallisten kaupunkilaisten lukea.