Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Missä ja millainen on oma lähimetsikkösi? Kerro meille lähimetsikkösi merkityksestä

Sanni Grahn-Laasosen Vierailija-kirjoitus | Suomen tulee liittyä Natoon

Ei enää koskaan yksin, oli talvi- ja jatkosodan viisaus, joka tänään kaikuu ajankohtaisempana kuin kukaan olisi toivonut tai odottanut. Suomen valtionjohto ja eduskunta valmistautuvat tekemään päätöksiä, jotka kaikissa tilanteissa turvaavat tulevaisuuttamme itsenäisenä, vapaana maana.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on raaka ja järjetön. Raukkamaiset iskut siviileihin, jopa synnytyssairaalaan, kertovat, ettei mikään ole Putinin sodassa pyhää. Ukrainan kansan maanpuolustustahto on kannatellut, eikä Putin ole saanut nopeita voittoja, päinvastoin.

Euroopan unioni ja koko yhtenäinen länsi ovat reagoineet taloudellisella voimalla ja yhtenäisyydellä, jota ei ole ennen nähty. Eurooppa, Suomikin, antaa aseapua ja kasvattaa puolustusbudjettiaan.

Turvallisuusympäristömme ei ole ennallaan eikä ennalleen palaa. Suomeen ei kohdistu suoraa sodan uhkaa, mutta varautua täytyy. Suomella on arvaamaton, häikäilemätön naapuri, johon emme voi luottaa, ja 1340 kilometriä yhteistä rajaa.

Suomen tulee liittyä puolustusliitto Natoon. Se lisäisi turvallisuuttamme ja olisi luonnollinen jatko sille valinnalle, jonka Suomi teki jo päättäessään EU-jäsenyydestä 1995. Suomi on jo Nato-yhteensopiva. Turvan Nato takaa vain jäsenilleen.

Suomi itsenäisenä maana tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa, eikä tätä itsenäistä harkintaa saa kaventaa reaktioiden pelko.

Mielipiteen muuttamista aiemmasta kielteisestä kannasta ei tulisi nähdä heikkoutena, vaan valtioviisautena.

Jäsenyyden ehtona oleva kansan tuki jo on. Ylen kyselyssä selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Kansa näyttää tässä suuntaa myös kantojaan harkitsevalle valtionjohdolle ja päättäjille. Kansanäänestykselle ei ole tarvetta, eikä se olisi viisasta, sillä riski ulkopuolisista vaikutusyrityksistä on todellinen.

Tasavallan presidentin, maan hallituksen ja eduskunnan tulisi yhteistuumin ja mahdollisimman nopeasti päättää Nato-jäsenhakemuksen jättämisestä. Käynnistynyt selontekoprosessi antaa päätökselle raamin. Mielipiteen muuttamista aiemmasta kielteisestä kannasta ei tulisi nähdä heikkoutena, vaan valtioviisautena – ovathan olosuhteet ympärillä muuttuneet.

Eduskunnan talousvaliokunta roolinsa mukaisesti varautuu asiantuntijoita kuullen Ukrainan sodan pitkäaikaisiin talousvaikutuksiin ja huoltovarmuutemme vahvistamiseen.

Edessä on kasvun hidastumista, epävarmuutta, kiihtyvä inflaatio ja energian, mutta myös raaka-aineiden ja elintarvikkeiden, hintojen nousu. Tähän on välttämätöntä varautua ja tarvittaessa tulla vastaan täsmäratkaisuin, joita ovat esimerkiksi veronkevennykset, raskaan liikenteen ammattidiesel ja ruoantuotannon kriisipaketti.

Pitkän aikavälin kysymys on kasvanut maariski, joka voi heikentää Suomea investointiympäristönä, uuden rautaesiripun juurella, rajamaana. Vaikka turvallisuus onkin ensisijainen ajuri tulevien viikkojen ja kuukausien ratkaisuissa, Nato-jäsenyydelle on myös vahvat taloudelliset perusteet.

Euroalue ja Suomikin olivat ehtineet päästä kasvuun koronan jälkeen, mutta vastaanottavat tämän shokin velkaantuneina. Meidän on yhä tärkeämpää pitää huolta, että olemme vahva talous – se on osa puolustuskykyämme. Puolustusmäärärahojen lisäämisestä on yhteinen ymmärrys, mutta muilta osin tarvitaan menomalttia. On vastuullisen talouspolitiikan aika.

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok).