Pääkirjoitus Häpeällinen kärkipaikka

Koronapandemia on vetänyt Päijät-Hämeen valtakunnallisen tilaston ykköspaikalle – valitettavasti. Sairaalaan pääseminen on maakunnassamme koko Suomen hitainta.

Erikoissairaanhoidon jonot ovat kasvaneet korona-aikana lähes joka puolella Suomea, mutta Päijät-Hämeessä tilanne on heikentynyt jyrkemmin kuin muualla.

Sen lisäksi, että sairaalaan pääseminen on täällä kaikkein hitainta, on ei-kiireellisessä hoitojonossa neljänneksi eniten niitä, jotka ovat joutuneet odottamaan hoitoaan yli lain salliman 180 vuorokauden ajan.

Tulosaluejohtaja Jarkko Lehtonen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä sanoo kirurgisen alan jonojen kasvaneen siksi, että koronaepidemian hoito on pakottanut siirtämään henkilökuntaa muihin tehtäviin (ESS 9.3.).

Näin on kuitenkin tehty muissakin maakunnissa. Lisäksi jonoa alkoi kertyä jo ennen koronaa. Herää kysymys, onko sairaanhoitoa Päijät-Hämeessä aliresurssoitu?

Vuodenvaihteessa yli puolet päijäthämäläisistä potilaista joutui odottamaan sairaalaan pääsemistä 64 vuorokautta tai kauemmin, kun Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä puolet potilaista pääsi hoitoon 27 vuorokaudessa tai nopeammin.

Koronan lisäksi hyvinvointialueita riivaa krooninen hoitajapula, jonka vuoksi on suljettu sairaansijoja vuodeosastoilta ja myös leikkaussaleja on suljettu.

Hoitajapulaan auttaisi ehkä parhaiten nykyistä parempi palkkaus, mutta onko siihen kansainvälisen kriisin keskellä varaa? Toisaalta kiihtyvä inflaatio syö ihmisten ostovoimaa entisestään.

Nopein keino lienee rekrytoida hoitajia ulkomailta. Päijät-Hämeeseen onkin tullut ja tulossa auttavia käsiä Filippiineiltä.

Ennen koronaa jonoa muodostui lähinnä korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaista. Syynä oli pula erikoisasiantuntijoista.

Kirurgian alueen pitkään odottaneista potilaista 118 on sellaisia, jotka odottavat jotain leikkausta. Suuri yksittäinen ryhmä muodostuu käsileikkausta odottaneista, joita on yhteensä 52.

Hyvinvointiyhtymä on ryhtynyt purkamaan jonoa muun muassa ostamalla käsikirurgian leikkauksia Tampereen yliopistolliselta sairaalalta.

Toinen merkittävä ryhmä on plastiikkakirurgisia toimenpiteitä odottavat, joita on 26 henkilöä. Näitä samoin kuin urologisia toimenpiteitä sekä tekonivelleikkauksia ostetaan ulkopuolelta.

Jarkko Lehtosen mukaan hyvinvointialueen toiminnan alkaminen ensi vuonna ei juuri vaikuta erikoissairaanhoidon kapasiteettiin eikä siis valitettavasti tuo helpotusta jono-ongelmaan.