Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Lukijalta | Energia- ja talouskriisistä EU:lle vaikea rasti

Venäjän rikollinen sota on järkyttänyt koko maailmaa. Ihmiset kokevat raivoa ja suurta pettymystä Venäjän presidentti Vladimir Putinia kohtaan. YK:n poikkeuksellisen yksimielinen kannanotto puhuu puolestaan. Koko muun maailman myötätunto on Ukrainan puolella.

Silti, sotilaallinen väliintulo Ukrainan rinnalle ydinasevaltiota vastaan olisi maailman vahvimmallekin suuri riski. Ukraina tarvitsee apua ja paljon.

Sota on muuttanut Suomen ja koko Euroopan, jopa koko maailman, turvallisuusympäristöä. Usko keskinäisriippuvuuden mahdollisuuksiin maailman rauhan ylläpitäjänä on romahtanut.

Ainakin tähän saakka maailman vakaimpiin kolkkiin kuuluneelle Pohjolalle, Suomelle ja Ruotsille, muutos tarkoittaa välttämättömyyttä tarkastella perusteellisesti myös turvallisuuspoliittista asemaamme. Meillä on vahva oma puolustuskyky, tiivis Nato-yhteistyö ja optio, hyvä yhteistyö Ruotsin kanssa sekä vissi EU-jäsenyyden tuottama turva.

Presidenttien Sauli Niinistön ja Joe Bidenin tapaamisessa valtionpäämiehet sopivat prosessista, jolla Suomi sitoutuu entistä tiiviimmin Nato-yhteistyöhön.

Euroopan unioni, USA ja osa muuta maailmaa on tarttunut Venäjän rankaisemiseksi kovimpaan mahdolliseen ei-sotilaalliseen keinoon, historian voimakkaimpiin ja vaikuttavimpiin pakotteisiin. Venäjää eristetään ja se irrotetaan suuresta osasta kansainvälistä yhteistyötä. Samalla Venäjän johto oligarkkeineen saavat osansa.

Pullonkaulaksi voi tosin muodostua se, että tärkeistä akkuraaka-aineista nikkelin tuottajana Venäjä on maailman suurin.

Olen tukenut jokaista näistä toimenpiteestä, ja jatkoa on luvassa. Öljyn tuonnin lopettaminen tuntuu taatusti Suomessakin, mutta Eurooppakin kokee silloin kovia.

Pakotteet ja vastapakotteet kirpaisevat kovasti myös Eurooppaa. Taloutemme ei ole iskussa koronan jäljiltä. Useimpien EU-maiden velkataakka on suurempi kuin koskaan historiassa. Riuskasti jo noussut inflaatio ja hidastunut kasvu saavat nyt seurakseen Venäjän aggression laskut.

Läntinen bisnes on poistunut ja poistuu Venäjältä. Myös sadat suomalaiset yritykset poistuvat Venäjältä. Kaupastamme Venäjän osuus on tänään 4–5 prosenttia. Merkittävän osan tästä voimme kompensoida muualla maailmassa.

Yksittäisistä EU-maista eniten pakotteet ja vastapakotteet kohdistunevat Venäjän energiaan nojaaviin Saksaan ja Italiaan ja itäisen Eurooppaan. Kaasua ei voi noin vain korvata tuonnilla muualta. 45 prosenttia EU:n käyttämästä kaasusta, 27 prosenttia öljystä ja noin 50 prosenttia kivihiilestä tulee Venäjältä. Euroopan parlamentti on esittänyt, että EU-maat lopettaisivat kaiken kaasun ja öljyn tuonnin Venäjältä.

Varsinkin Saksalle ja osalle Itä-Eurooppaa tämä tuntuu ainakin toistaiseksi vaikealta. Suomi tuo noin puolet raakaöljystä Venäjältä. Tuonnin lopettaminen kokonaan tuntuisi meillä muun muassa edelleen kohoavina polttoaineen hintoina.

Varsinkin liikenteen muuttaminen sähköiseksi saa nyt uutta puhtia. Siinäkin pullonkaulaksi voi tosin muodostua se, että tärkeistä akkuraaka-aineista nikkelin tuottajana Venäjä on maailman suurin.

Ukrainan avustamisen ohella EU:ssa ollaan nyt varautumassa myös toimiin, joilla sodan aiheuttamasta energia- ja talouskriisistä selvittäisiin. Siitä on tulossa vaikea rasti.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk.).