Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Missä ja millainen on oma lähimetsikkösi? Kerro meille lähimetsikkösi merkityksestä

Lukijalta | Päijät-Hämeen omais­hoitajien asema kuntoon – hyvinvointialueen aloitettua minimitukia ei voi enää perustella kuntien talouskurjuudella

Aluevaaleissa valittiin Päijät-Hämeen aluevaltuusto, joka aloitti työnsä 1.3.2022. Valtuustolla onkin paljon työtä rakentaessaan maakunnallista sote-mallia, mutta samalla on huolehdittava nykyisen järjestelmän epäkohtien korjaamisesta.

Yksi pahimmista epäkohdista on omaishoitajien asema maakunnassamme. Omaishoitajien huono asema johtuu suurelta osin ylikireistä omaishoidon tuen ehdoista, jotka on aikanaan laadittu kuntien talouden tasapainottamiseksi.

Suhtautumista omaishoitoon maakunnassamme voidaan kuvata sanoilla ”hoitaa ne muutenkin”, mikä käytännössä näkyy siinä, että omaishoitajien määrä suhteessa väkilukuun on maakunnassamme silmiinpistävän alhainen. Laskennallisesti Päijät-Hämeessä on yli 12 000 omaishoitotilanteessa olevaa perhettä (omaishoidonverkosto.fi), joista sopimuksen kunnan tai hyvinvointiyhtymän kanssa tehneitä oli vuonna 2020 vain 1 464 (sotkanet.fi)

Omaishoidon sopimus on omaishoitajalle tärkeä rahallisen palkkion lisäksi ja erityisesti palvelujen takia (mm. vapaapäivät).

Omaishoidon määrärahat on Päijät-Hämeen kunnissa mielletty pelkästään kustannukseksi, eikä omaishoidon tarjoamiin säästömahdollisuuksiin muissa hoitomenoissa ole kiinnitetty huomiota. Kireitä omaishoidon tuen ehtoja on vuodesta toiseen selitelty kuntien heikolla taloustilanteella.

Kuntien talouden ollessa kuralla on omaishoitajien pitänyt tyytyä osaansa. Säästöt omaishoidon kustannuksissa ovat olleet helpot toteuttaa. Sitovan hoitotyön vuoksi omaishoitajien on ollut vaikeata puolustaa oikeuksiaan, eikä ole kohtuullista olettaa uupuneiden hoitajien peräävän heille kuuluvia tukia ja palveluja.

On tärkeää muuttaa tuen kriteerit vastaamaan yleistä valtakunnallista tasoa viimeistään ensi vuoden alusta lähtien.

Kuntien säästöhalut ovat menneet jopa niin pitkälle, että omaishoidon kehittämiseen annetut ylimääräiset valtionavutkin on käytetty muihin kohteisiin kuin omaishoitajien hyväksi.

Aluevaltuuston nyt aloittaessa työnsä olisi tärkeää heti alkuun varmistaa, ettei vanha omaishoitajia syrjivä järjestelmä pääse siirtymään uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteeseen. Maakunnassa tarvitaan perusteellinen asennemuutos ja omaishoitajia on alettava arvostaa samalla tavoin kuin muuallakin maassa.

Valtion alkaessa rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja ei omaishoidon tukea voida pitää enää minimitasolla vetoamalla kuntien talouskurjuuteen. Kuten muillakin hyvinvointialueilla, myös Päijät-Hämeessä tulee omaishoidon määrärahojen olla vastaisuudessa riittäviä ja tuen ehdot ainakin valtakunnallisella keskitasolla. Tästä välttämättömästä muutoksesta ovat uudet aluevaltuutetut vastuussa.

Rahoitus ei ole muutoksen esteenä senkään vuoksi, että uuden sote-järjestelmän alkaessa on arvioitu tapahtuvan palvelutarpeen kasvua ja sen myötä kustannusten lisääntymistä. Tähän kustannusten nousuun on varauduttu.

Valtio on luvannut maksaa kasvun edellyttämän lisärahoituksen täysimääräisenä vuosina 2023 ja 2024. Tämä lupaus koskee myös omaishoidon tuen lisäkustannuksia Päijät-Hämeessä.

Siksi on tärkeää muuttaa tuen kriteerit vastaamaan yleistä valtakunnallista tasoa viimeistään ensi vuoden alusta lähtien. Kahden vuoden kuluttua voi olla jo liian myöhäistä.

Muutokseen ovat myös perustuslailliset syyt. Suomen perustuslain 6 pykälä edellyttää kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Perustuslain edellyttämä kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu ei Päijät-Hämeessä toteudu, jos omaishoitajat ovat vielä ensi vuonnakin eriarvoisessa asemassa muihin omaishoitajiin nähden.

Epäkohdan korjaaminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä uusilta sote-päättäjiltä. Muutos ei välttämättä merkitse suurta kustannusten nousua. Aluevaltuutettujen on hyvä muistaa, että omaishoito on taloudellisesti edullisin hoitotapa ja lisäksi se on inhimillistä hoidettavalle sekä useimmiten koko perheelle paras vaihtoehto.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen omaishoitajat ry:n 2. varapuheenjohtaja ja Asikkalan kunnanvaltuutettu (sd.).