Ari Helmisen Esalainen On aika lopettaa viljelijän syyllistäminen

Suomalaisten maatalousyritysten määrä vähenee noin tuhannen vuosivauhdilla. Tahdin arvioidaan kiihtyvän.

Viljelijät kuvaavat nykyistä tilannetta katastrofiksi, kun tuotantokustannukset ovat hypänneet pilviin. Akuutin kannattavuuskriisin ohella kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta. Jatkuvasti nousseet tuotantokustannukset eivät siirry kuluttajille. Viljelijät kysyvät perustellusti, miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten.

Vaikka ruoan kallistuminen kirpaisee vähätuloisia, hinnan hakeminen markkinoilta on ainoa keino ylläpitää kotimaista tuotantoa ja elintarviketeollisuutta.

Koko ruokaketju työllistää lähes 340 000 ihmistä, kun välillinen työllisyys lasketaan mukaan. Ruoan osuus kotitalouksien menoista on enää reilut kymmenen prosenttia, kun se oll 1980-luvulla noin viidennes.

Näillä kieltopuheilla heitetään märkä rätti kustannuskriisissä painivien tuottajien niskaan.

Pandemian aikana on puhuttu paljon terveysturvallisuudesta. Maatalouskeskustelussa on syytä korostaa suomalaista ruokaturvallisuutta. Yhtenä esimerkkinä tästä on se, että Suomi on niitä ainoita maita, missä voi syödä huoletta kananmunan raakana ilman salmonellavaaraa. Suomessa eläimille ei syötetä hormoneja ja antibiootteja käytetään vain lääkkeenä tietyille sairaille eläimille.

Suomessa eläimistä pidetään hyvää huolta, vaikka ajoittain näkyy uutisia eläinten heitteille jätöstä. Nämä laiminlyönnit johtuvat pääasiassa viljelijöiden uupumisesta.

Tuottajat ovat ottaneet kuluttajien vaatimukset ja asenteet huomioon ja ovat edenneet monissa asioissa nopeammin, mitä lainsäädäntö, uusi eläinsuojelulaki edellyttäisi. Porsitushäkeistä on luovuttu samoin kuin virikehäkkikanaloista. Valtaosa kananmunista tuotetaan lattiakanaloista.

Viinit imisivät myös viinat maitokauppaan

Lihan- ja maidontuottajia on Suomessa syyllistetty ympäristösyillä. Samaan aikaan maailman lihankulutus kasvaa ja lihantuotanto keskittyy valtaviin tuotantoyksiköihin. Sademetsiä kaadetaan laidunmaaksi ja eläimille syötetään halpaa soijaa, jota ryöstöviljellään luonnon kustannuksella.

Suomessa naudoille ei anneta soijaa, vaan ne syövät nurmea, jota täydennetään rehuviljalla. Suomessa naudanliha tuotetaan pääosin maidontuotannon osana. On tutkimuksia, joiden mukaan lihantuotanto pitäisi keskittää ympäristösyistä Pohjoismaihin, koska täällä tuotanto perustuu nurmiviljelyyn.

Jokainen kuluttaja saa valita itse, mistä aineksista hänen ruokalautasensa koostuu. Se tuntuu sen sijaan oudolta, että osa poliitikoista, puolueista, kaupungeista ja instituutioista yrittää vaikuttaa ruokalautasen sisältöön ja ovat kieltämässä kotimaisen maito- ja lihatuotteiden tuotannon.

Näillä kieltopuheilla heitetään märkä rätti kustannuskriisissä painivien tuottajien niskaan. Nämä puheet osoittavat myös täydellistä tietämättömyyttä siitä, millaista ravintoa esimerkiksi vanhukset tarvitsevat. He ovat tottuneet nauttimaan maito- ja lihatuotteita ja myös tarvitsevat niitä.

Toivottavasti uutiset tuottajien ahdingosta, pandemia ja Ukrainan sota lopettavat viljelijöiden syyllistämisen ja tuottajat alkavat saada leivästä nykyistä suuremman siivun.

Kallion vihreiltä tukea Sysmän kepulaisille

Käpertyneet vihreät romuttivat Lahdessa syntyneen pääministeriunelmansa

Purra on tehnyt kaksi virhettä, ja kolmas huti odottaa oven takana