Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Tuulivoimahankkeisiin kannattaa paneutua kunnolla

Kommentoin ja tarkennan Etelä-Suomen Sanomien tuulivoimakirjoituksia 12.2. ja 13.2., varsinkin ensinmainittua, jonka kuvassa tsekkiläisomisteisen tuuliyrityksen johtajat nyppivät nastoja kartalta.

Tuuliyritykset eivät yleensä halua eivätkä kykene varmistamaan monien osapuolten suostumusta voimaloiden rakentamiseen, erityisesti suostumusta niiltä paikallisilta asukkailta ja yhteisöiltä, jotka ovat perehtyneet tuulivoiman ongelmiin.

Luonto-, maisema- ja ympäristöarvot sekä meluvaikutukset arvioidaan usein väärin. Tässäkin tapauksessa kyseessä oleva yritys pyrkii useilla paikkakunnilla vain muutamien tuulivoimaloiden hankkeiden kehittämiseen. Silloin ei tarvitsisi tehdä tarkempaa ympäristövaikutusten arviointia eli soveltaa yva-menettelyä.

Onneksi ely-keskukset ovat viime aikoina alkaneet vaatia pieniltäkin hankkeilta tätä laajempaa arviointia, kun hankekehittäjät suunnittelevat tuulivoimaloita vääriin paikkoihin. Juuri Solarwind toteaa itse olevansa esimerkki tällaisten pikkuhankkeiden suunnittelusta.

Jos yrityksen karttaan lisätään viikossa pari hanketta, se tarkoittaa sata nastaa vuodessa aikaisemmin kartalla olleiden lisäksi. Tämä tuntuu kummalliselta liiketoiminnalta eikä ole uskottavaa, kun yrityksen palkkalistoilla on vain kuusi työntekijää.

Länsirannikko ei ole vielä täynnä. Siellä on vireillä kymmeniä tuulivoimahankkeita. Pelkästään Lahti Energia on mukana parissa kymmenessä hankkeessa. Missä ovat Solarwindin työn tuloksena jo nousseet voimalat, ja kuinka monta kymmentä niitä on?

Onneksi ely-keskukset ovat viime aikoina alkaneet vaatia pieniltäkin hankkeilta laajempaa arviointia.

Suomessa ei ole kotimaisia tuulivoimaloiden laitevalmistajia. Perustusten rakentajia ja siipien kuljetusyrityksiä sen sijaan on, mikä on luonnollista, koska Suomesta on tehty Euroopan houkuttelevin ja nopeimmin kasvava tuulivoimamarkkina.

Luhangan voimaloiden pyyhkäisykorkeus on 197 metriä, ei 175 metriä, ja voimalat olivat rakentamisaikaan markkinoiden kovaäänisimmät. Oikeuskäsittely näiden voimaloiden meluhaitoista on kestänyt jo seitsemän vuotta ja on edelleen kesken.

Toiminnanharjoittaja ei ole vieläkään suostunut oikeuden ja kunnan ympäristölupavaatimukseen, ei siitä huolimatta, että voimaloista on tähän mennessä maksettu omistajilleen jo 17,9 miljoonaa syöttötariffitukea tai ehkä juuri sen takia.

Kiinteistöverotulo tuulivoimaloista ei ole tasaista, se laskee vuosittain. Sysmän kunnanjohtaja on arvioinut viiden voimalan kiinteistöverotuloiksi vuodessa 200 000 euroa.

Luhangassa keskimääräinen kiinteistöverotulo vuodessa on kuudesta voimalasta puolet tuosta tai jopa alempi. Maanomistajien vuokratulot ja kiinteistöverot koostuvat 20–25 vuoden voimaloiden elinkaaren ajalta, eivät 30 vuoden ajalta.

Kyllä 250–300-metriset voimalat näkyvät metsänkin keskeltä, puuston keskikorkeus on Suomessa 17 metriä. Suurten voimaloiden maisema- ja näkymähaitta ulottuu kaukoalueille yli 20 kilometrin etäisyydelle. Voimaloiden ääni ei tietenkään niiden lähialueilla eikä yhden tai kahden kilometrin etäisyydelläkään vastaa jääkaapin surinaa.

Kun tuulivoimaloiden vääristä sijoituspaikoista valitetaan, valittajina ovat yleensä matkailuyritykset, kyläseurat, luontoyhdistykset sekä paikalliset asukkaat ja kesäasukkaat, jopa ely-keskus. Eivät samat henkilöt voi valittaa aina, yksi henkilö voi valittaa vain silloin, kun hän on asianosainen omalla paikkakunnallaan.

Olisikin tärkeää, että kuntapäättäjät saisivat riippumatonta tietoa tuulivoiman haittapuolista, niistä tehdyistä ympäristötaselaskelmista ja todellisista taloudellisista vaikutuksista ja että he perehtyisivät kunnolla tuulivoimahankkeisiin, ennen kuin tekevät päätöksiä voimaloiden sijoittamisesta paikkakunnilleen.

Lahti Energiankaan näköpiirissä ei ole tuulimyllyjen rakentaminen Päijät-Hämeeseen. Se on kuitenkin osakkaana tuuliyrityksissä kaukana kaupungista eli osallistuu tuulivoiman haittavaikutuksiin muualla aivan kuten Helen Helsingissäkin.

Kirjoittaja on metsänhoitaja ja Sysmän kesäasukas.