Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Kaikki voittavat, kun kasvattajat jaksavat – en ole vakuuttunut siitä, että vartija lisää kouluyhteisön turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia

Olen käynyt työmatkalla useissa kouluissa ympäri maailmaa, ja ensimmäiseksi huomioni on kiinnittynyt koulualueen ympärillä oleviin raskaisiin muureihin ja sisäänkäynnin edessä olevaan porttiin, jonka vartija on avannut vasta tarkistettuaan kouluun pyrkijät.

Suuressa maailmassa koululaisten suojeleminen ulkoiselta uhalta on ollut pitkään tarpeellista, ja Suomessakin ajoittain on noussut keskustelu esimerkiksi surullisten kouluampumisten yhteydessä, tulisiko koulun alueelle pääseminen olla vartioitua ja luvanvaraista.

Heinolasta olemme lukeneet valtakunnan tasolle levinneitä tuoreita uutisia vartijan palkkaamisesta peruskouluun. Tähän aiheeseen pureutui myös Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus (ESS 16.2.).

Heinolan tapauksessa vartijan tehtävä on taata oppilaiden turvallisuus kouluyhteisön sisältä, toisilta koulun oppilailta kumpuavasta uhasta. Uskon, että koulussa on asia harkittu tarkkaan, eli tarkoitukseni ei ole paheksua ratkaisua, vaan pohtia, miten voisimme edistää turvallisuuden tunnetta kouluissa ja sitä, että valta koulussa pysyy aikuisilla. En nimittäin ole vakuuttunut siitä, että kouluun palkattu vartija lisää kouluyhteisön turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.

Suomessa koulu on oppimisen ja kasvamisen paikka, johon on palkattu pedagogisen koulutuksen saaneita opettajia, avustajia sekä sote-puolen ammattilaisia, kuten terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreja. Nämä ammattilaiset lähestyvät oppilasta roolista, joka tukee ja edistää oppimista, kasvamista ja hyvinvointia.

He työskentelevät tiiviisti yhdessä muodostaen koulun monialaisen oppilashuoltoryhmän, jonka tehtävänä on tarjota varhaisen vaiheen tukea oppilaille, tehdä luottamuksellista yhteistyötä huoltajien kanssa sekä edistää koulun yhteisöllisyyttä ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia, joka rehottaessaan johtaa esimerkiksi kouluväkivaltaan. Kouluväkivaltahan on selkeästi poliisiasia.

Kun kouluihin on palkattu pedagogisesta näkökulmasta riittävä määrä aikuisia, ammattilaiset jaksavat työssään.

Lahdessa useisiin kouluihin on palkattu nuorisotyöntekijöitä, kouluisäntiä ja Icehearts-kasvattajia, jotka kohtaavat nuoria arjessa hieman eri kulmasta kuin opetushenkilöstö käyttäen aikaa kuulumisten kyselyyn ja yhdessä toimimiseen. Mielestäni tämä on oikea suuntaus.

Nuoret tarvitsevat ympärilleen arkeen välittäviä ja helposti lähestyttäviä ja jämäköitä aikuisia, jotka on palkattu kuuntelemaan sekä auttamaan kasvun ja oppimisen tiellä. Kun kouluihin on palkattu pedagogisesta näkökulmasta riittävä määrä aikuisia, ammattilaiset jaksavat työssään tarjoten toisilleen tukea ja omaa osaamistaan.

Jaksavien aikuisten työyhteisössä ei helposti päädytä uupumisen pisteeseen, jossa nostetaan kädet pystyyn uhmakkaiden teini-ikäisten edessä.

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja Lahden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja.