Lukijalta | Ei riitä heitto, että koronarajoitukset estävät nuoria ja lapsia liikkumasta

Eerikki Lyytikäinen oli kirjoituksessaan (ESS 29.1.) huolissaan lasten ja nuorten liikkumisesta. Syytä varmasti onkin olla huolissaan, mutta kirjoituksesta sai sellaisen kuvan, että koronarajoitukset ovat pääsyy nuorten liikkumattomuuteen. Ihan kuin muutaman kuukauden poissaolo jostain ohjatusta liikunnasta vaikuttaisi rajusti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Hän oli huolissaan jopa siitä, että ei pystytä järjestämään vanhojen tansseja tai penkkareita. Kai nämäkin ovat jonkinlaista liikkumista.

Kouluissa on järjestetty jo vuodesta 2016 alkaen niin sanottuja Move!-mittauksia. Tällä tarkoitetaan perusopetuksen 5. ja 8. luokkien oppilaille tehtyjä fyysisiä testejä.

On käynyt ilmi, että vuosi vuodelta oppilaiden testiarvot ovat heikentyneet. Ne ovat heikentyneet jo paljon ennen koronarajoituksia.

Autoistuminen, digitalisaatio ja älylaitteiden liiallinen käyttö ovat olleet voimakkaasti vaikuttamassa nuorten liikkumattomuuteen ja sitä kautta mielenterveysongelmiin. Runsas Internetin ja sosiaalisen median käyttäminen voi siis jo osaltaan olla aiheuttamassa koulu-uupumusta, joka voi puolestaan johtaa masennukseen ja ahdistukseen. Vähentynyt fyysinen aktiivisuus on suoraan verrannollinen heikompaan psyykkiseen kuntoon.

Monet nuoret ja lapset viettävät tuntikausia päivässä älylaitteiden kanssa. Joillakuilla tähän saattaa mennä koko vapaa-aika. Jotkut viettävät älylaitteiden kanssa koko yön.

Aina on mahdollisuus harrastaa liikuntaa.

Joillekuille jatkuva digipelaaminen aiheuttaa väsymistä ja ahdistusta. Pelit ovat niin koukuttavia, että niistä on vaikea päästä irti. Ei ihme, jos sitten ollaan väsyneitä eivätkä koulu ja liikkuminen kiinnosta.

En kritisoi älylaitteiden käyttöä, vaan sitä, kuinka paljon lapset ja nuoret käyttävät siihen aikaansa. Vanhemmat ovat vastuussa lastensa harrastuksista ja heidän pitäisi valvoa lastensa älylaitteiden käyttöä.

Meidän nuoruudessamme eivät olleet älylaitteet kiusana. Jos olisivat olleet, ehkä itsekin olisin niihin hurahtanut.

Silloin liikuttiin ja paljon. Ei välttämättä tarvinnut kuulua mihinkään seuraan, vaan liikuttiin omaehtoisesti. Pelattiin kaikenlaisia pihapelejä kavereiden kanssa. Harrastuksista ei ollut puutetta.

Meitä oli iltaisin vaikea saada kotiin, kun meillä oli niin hauskaa pelejä pelaten. Tätä vasten tuntuu oudolta, kun nykynuori sanoo, että on tylsää. Meillä ei ollut koskaan tylsää, vaikkei älylaitteita ollutkaan.

Mielestäni liikkumattomuus johtuu juuri liiallisesta älylaitteiden käytöstä. Kun niitä tarpeeksi käytetään, väsytään eikä jakseta enää liikkua.

Ei riitä Lyytikäisen esittämä heitto, että koronarajoitukset estävät nuoria ja lapsia liikkumasta. Aina on mahdollisuus liikkua, eikä harrastuksista ole puutetta.

Kirjoittaja on lahtelainen.