Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Julkisen ja yksityisen sektorin välillä vain painotusero

Onko verotus ryöstämistä? Erityisesti yritysmaailman edustajat näyttävät olevan usein tätä mieltä. Puhutaan kilpailukyvystä ja työllisyydestä, jotka kaikki menevät, jos yrityksen pitää maksaa veroja.

Tämän pelottelun vuoksi yritykset ovat päässeet verottajan lempilapseksi ja ryöstön kohteeksi on joutunut viaton kansalainen, jota myös veronmaksajaksi kutsutaan.

Miten verottaminen voisi olla ryöstämistä? Yritys vain kerää verot asiakkailta ja tilittää ne valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Erityisesti arvonlisävero on silkka kerätty raha, joka vain käy yrityksen kassassa ja vaeltaa sieltä veronsaajalle.

Samalla tavalla käy viimekädessä myös muille yrityksen maksamille veroille. Yritys kerää ne asiakkailtaan tuotteista ja palveluista perittävässä hinnassa.

Tästä näkökulmasta yrityksen voittokin on nähtävissä verona, joka rasittaa asiakasta, veronmaksajaa. Tästä sen sijaan ei kukaan metelöi, vaikka yhä kasvavat voitot rasittavat kansalaista samaan tapaan kuin verotkin.

Toisaalta yrityksen perimä hinta tuotteista ja palveluista on se tulo, jolla yritys kattaa toimintansa kulut aivan samalla tavalla kuin julkinen valta kattaa kulunsa verotuloilla.

Yrityksen voittokin on nähtävissä verona, joka rasittaa asiakasta, veronmaksajaa.

Kerrannaisvaikutuksineen pyrkimys yhä suurempiin ja suurempiin voittoihin näyttää rapauttavan koko talouden. Näin siksi, ettei tuottoja enää saada aikaiseksi perinteisin tuotantotalouden keinoin, vaan voittojen turvaamiseksi on pitänyt käynnistää jo setelikone, keinotekoinen rahapoliittinen elvytysyritys, joka on suunnannut sijoitukset sinne, missä tuotto on suurin.

Enää tavaroiden ja palvelujen kaupalla ei rikastu. Sijalle ovat tulleet muut kohteet.

Joku huomauttaa tietenkin, että verottajalla ovat käytössään pakkokeinot tulojensa kartuttamiseksi. Näin on, mutta käytännössä myös yritykset saavat tulonsa välttämättömyyden lopputuloksena. Ihminen ei voi esimerkiksi elää syömättä, juomatta ja asumatta jossakin.

Sanotun perusteella julkisella organisaatiolla ja liikeyrityksellä ei ole kovinkaan suurta eroa. Yrityksellä on ainoastaan voittomotiivi eli pyrkimys verottaa mahdollisimman useaa kansalaista, jotta saataisiin kerätyksi voitto-nimisellä verolla mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman harvalle.

Julkinen organisaatio sen sijaan ei tavoittele voittoa, vaan pyrkii mahdollistamaan tasapuoliset elinolosuhteet kaikille kansalaisille, ainakin teoriassa, ja viime kädessä pelastamaan talouden silmittömän voitonmaksimoinnin tuhoisilta vaikutuksilta.

Taloudellista kasvua mitataan bruttokansantuotteella, jossa on mukana niin julkinen sektori kuin liikeyritykset. Bruttokansantuote ei kuitenkaan sano mitään siitä, millä tavoin se pitäisi rahoittaa.

Siksi on samantekevää, kuka tavarat ja palvelut yhteiskunnassa tuottaa, yksityinen vai julkinen sektori. Ainoa ero syntyy siitä, painotetaanko yhteistä etua vai muutaman harvan etua.

Kirjoittaja on lahtelainen.