Pääkirjoitus Selvitysmiehiltä poliisijohdolle puhtaat paperit

Keskiviikkona julkistettu ulkopuolinen selvitys tarjoaa uskottavan vastauksen arvoitukseen, miksi poliisi on ottanut tavakseen surkutella säännöllisesti määrärahojensa riittämättömyyttä, vaikka valtiovalta on kasvattanut niitä tasaisesti viime vaalikauden puolivälistä saakka.

Viime syksynä poliisijohto ilmoitti yt-neuvottelusta vain päivä ennen kuin eduskunta alkoi keskustella hallituksen budjettiesityksestä. Kansanedustajat nostivat uutisesta kovan porun, sillä hallitus on sitoutunut kasvattamaan eikä vähentämään poliisien määrää. Hallitus taipuikin nopeasti budjetoimaan poliisille taas lisää rahaa, ja yt:t peruttiin.

Kansa luottaa poliisiin, jonka on siten helppo saada vastakaikua toiveilleen myös päättäjiltä. Taitavasti ajoitettu yt-ilmoitus herätti epäilyn, että se olisi ollut poliisijohdolta pelkkä keppihevonen budjettitavoitteiden ajamiseksi maaliin. Esille nousi myös kysymys, ovatko määrärahojen lisäykset osuneet poliisin sisäisessä rahanjaossa kohdalleen päättäjien tarkoittamalla tavalla, vai onko niillä vahvistettu vain hallintoa kenttätyön asemesta.

Maaneuvos Timo Kietäväisen, professori Lasse Oulasvirran ja professori Roope Uusitalon puolueeton selvitys antaa nyt poliisille puhtaat paperit näiden epäilyjen osalta. Iltalypsystä ei ole ollut kyse, vaan poliisijohdolla on ollut perusteltu syy tuoda julki huolensa rahoituksen riittämättömyydestä. Vaikka budjettia on kasvatettu, rahaa ei ole riittänyt tarpeeksi poliisien palkkaamiseen, koska toimitila- ja tietotekniikkamenot ovat kasvaneet kohisten poliisista riippumattomista syistä. Juuri tätä viestiä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainenkin on toistanut.

Keskeinen ongelma on siinä, että poliisin toiminnan perusrahoitus ei ole aikoihin ollut riittävällä tasolla, vaan sitä on pitänyt paikata toistuvasti määräaikaisella lisärahoituksella. Jos tämä ei muutu, budjettivarojen ja todellisen tarpeen välinen ero kasvaa tulevina vuosina entisestään.

Selvitysmiehet tarjoavat ongelman ratkaisemiseksi kahta vaihtoehtoa: poliisin menojen sopeutusta tai määrärahojen tasokorotusta. On helppo arvata, kumpi olisi mieluisampi vaihtoehto niin poliisille kuin päättäjille, jotka kuuntelevat poliisia arvostavia kansalaisia herkällä korvalla.

Pulma on siinä, että rahareikiä ilmaantuu kuin sieniä sateella myös muilta hallinnonaloilta. Niiden täyttäminen on vaikeaa, kun samaan aikaan pitäisi ryhtyä kuromaan umpeen koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa nakertavaa kestävyysvajetta. Yhtälö pakottaa päättäjät kipeisiin valintoihin muidenkin kuin poliisin tarpeiden kohdalla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut