Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Ilkka Kuosmasen Esalainen Sähkömarkkinat menivät vuodessa rikki ja se avasi tien myös aivan uudenlaisille yrittäjille

Tätä en olisi uskonut koskaan sanovani: minulla on ikävä puhelinmyyjiä. Voi kun soittaisi taas sellainen mukasavoa viäntävä nuori mies tai nainen ”mukavalla asialla” ja lupaisi raapaista sähkölaskustani heti "vähintään parikymmentä pinnaa” pois.

Vielä vuosi sitten tällaisia tapauksia soitteli alvariinsa. Saatoin vastata hieman ylimielisesti, että kyllähän tällaiset pitkäkestoiset sopimukset tiedetään. Ja että tuen mielelläni paikallista sähköyhtiötä ja oikeastaan on ihan sama, onko se lasku muutaman euron enemmän tai vähemmän.

Sittemmin puhelinmyyjät ovat olleet ihan hiljaa. Sen sijaan luukusta tipahtelee vähän väliä terveisiä paikalliselta sähköyhtiöltä, joka tosin ei olekaan enää niin paikallinen.

Viimeksi sain tällaisen kirjeen ennen vuodenvaihdetta. Sähkön hinnan luvattiin nousevan taas yli kolmanneksella. Edellinen vastaava kirje tuli syyskuun lopulla. Talouteni maksaa sähköstä nyt yli tuplaten sen mitä vuosi sitten.

Sähkön hinnan muodostuminen tuntuu suurelta mysteeriltä. Syksyllä hinnannousua perusteltiin sillä, että Norjassa oli kuiva kesä: vuoristopuro ei virtaa, ei tule sähköä. Kun lisäksi muuta tuotantoa oli ajettu pandemian vuoksi alas, yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä oli niukanlaisesti myytävää. Mikä nostaa hintaa vapailla markkinoilla. Tämä oli kohtalaisen helppo ymmärtää.

Sittemmin näkymät ovat kuitenkin parantuneet. Tuulivoimaa rakennetaan jatkuvasti lisää joka puolella. Lisäksi Suomessa on vihdoin pyörähtämässä käyntiin yksi tosi iso ydinvoimapömpeli. Teollisuuskin kehittyy koko ajan vähemmän sähkösyöpöksi.

Keneltäkään ei siis ole sähkö loppumassa, mutta silti hinta nousee. Ruotsin kilpailuvirasto onkin todennut jo aiemmin, että Pohjoismaiden sähkömarkkinat eivät oikein toimi. Tuotanto on keskittynyt harvoille isoille firmoille, jotka voivat vedättää hintoja melkein mielin määrin. Lisäksi on poliittisen tilanteen ja uusiutuvan energian epävarmuus.

Kuluttajan mahdollisuudet kapinoida ovat vähissä. Puulämmittäjänä voin yrittää tunkea vähän enemmän puuta lämmityskattilaan, säästää lämmintä vettä ja sammutella valoja. Silti sähkölaskuun on odotettavissa ainakin 1 300 euroa lisää tänä vuonna. Oma aurinkovoimala on ajatuksena kaunis, mutta varjoisalla metsänreunatontilla siitä ei säästöä synny – varsinkin kun sähköä pitäisi saada nyt lämmityskaudella eikä ehkä joskus kesällä.

Sähkömarkkinoiden turbulenssi näyttää avanneen mahdollisuuksia aivan uudenlaisille yrittäjille. Ovellani kävikin jo ensimmäinen tyyppeli, joka oli aivan sattumoisin tekemässä eristysremonttia "tässä naapurustossa" (kuinka sattuikaan!) ja olisi halunnut kartoittaa meidänkin talomme lämpöeristeiden kunnon, täysin ilmaiseksi tietenkin.

Arvelin, että eristevillat ovat pysyneet välikatossa paikoillaan enkä siis tarvitse kartoitusta, kiitosta vaan. Olisi kuulemma ollut kuitenkin parempi tarkistaa, että pitäisikö sinne tupata lisäeristettä, koska olinko pannut merkille: sähkön hinta on noussut! Ihan parilla tonnillakin olisin saattanut jo saada eristysasiat kuntoon ja ruveta sen jälkeen tienaamaan pienemmillä sähkölaskuilla.

Olemmeko juuttumassa ikuisen koronarokottamisen kehälle?