Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Silta olisi kauas­kantoinen erehdys – Aleksanterinkadun pitkä katunäkymä ja tarinalliset kausivalot ovat ainutlaatuisia

Lahden Aleksanterinkadun siltahanke on nostanut keskustelua. Etelä-Suomen Sanomat on julkaissut asiasta muun muassa Juhani Jokelaisen monipuolisen analyysin (24.1.), Jalo Paanasen kirjoituksen, jossa siltaa puolustettiin yleisesti vain muutoksen vaatimuksella (27.1.), sekä Matti Even Esalaisen, jossa sillan rakentaminen esitettiin jo varmaksi (26.1.). Näyttävimmin lehti tarjosi tilaa lounasvieraaksi kutsumalleen Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtajalle Olli Vormistolle (20.1.).

Aleksanterinkadun siltahanketta on katsottava kaupunkikuvallisista ja arkkitehtonisista, kulttuurihistoriallisista sekä yhdenvertaisuusnäkökulmista.

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri ovat käsitteitä, joista katsojat voivat olla perustellusti erimielisiä. Arvioitaessa näkemyksiä ja niiden esittäjiä on kuitenkin tunnustettava asiantuntijuuden paino. Siltasuunnitelma ei ole saanut puolelleen sen paremmin sillasta järjestetyn arkkitehtuurinkilpailun tuomariston, Hämeen ely-keskuksen kuin museonkaan asiantuntijoita. Siltatekniikan asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet rakenteen tekniset toteutusmahdollisuudet.

Lahden pääkadun nykyinen näkymä perustuu vuoden 1924 asemakaavaan, jossa hiihtostadion sijoitettiin suoraan Aleksanterinkadun päätteeksi. Tämä historiallinen pitkä näkymä on ainutlaatuinen maailmassa. Sitä ei tule sillalla katkaista.

Näkymää korostavat sesonkivalot, jotka niin ikään ovat ainutlaatuiset. Missään muualla Suomessa ei ole tunnetun taiteilijan suunnittelemaa, tarinaan perustuvaa, ilmeikkäästi kuvitettua valokatua. Sitäkään ei saa katkaista.

Raskaiden julkisivutoimenpiteiden kohteeksi aiotut Sokos ja Keskustalo ansaitsevat tulla vaalituiksi, ja erityisesti Seurahuoneen arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokas julkisivu tulee jättää vapaasti katsottavaksi joka suunnasta.

Siltatekniikan asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet rakenteen ­tekniset toteutusmahdollisuudet.

Siltaprosessi on ennakkotapaus. Tarkoitus ei liene kuitenkaan tarjota jokaiselle julkista kaupunkitilaa koskevan esityksen tekijälle mahdollisuutta käynnistää kaavahanke kaupungin resurssipulan vaivaamassa kaavoitusyksikössä?

Osuuskauppa Hämeenmaa ilmoittaa tarvitsevansa sillan hotellitoimintansa kehittämiseksi. Hotelliyöpyjien liikennetarve ei ole missään järjellisessä suhteessa sillan kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten vaikutusten kanssa – ellei takana ole tavoite laajentaa hanketta myöhemmin uudella kaavamuutoksella.

Aleksanterinkadun silta on Päijät-Hämeen maakuntakaavan, Lahden yleiskaavan ja Lahden kaupungin arkkitehtuuripolitiikan kulttuuriympäristöarvotavoitteiden vastainen. Kaavaehdotus ei myöskään täytä vaatimusta kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

Kirjoittaja on tutkija ja dosentti (HY) Lahdesta.