Minttu Kuhanen ja Mea Elomaa Harjun peruskoulusta kertoivat mielipiteensä mielenterveyspalveluihin ja niiden vähäisyyteen. Haluan keskittyä nuorten mielenterveyteen. Niinhän sitä sanotaan, että nuoret ovat tulevaisuus. Tuleeko tulevaisuutta lainkaan, jos nuoret jo nyt voivat huonosti? Suurin syy on koulu.
Yläkoululaisille pistetään jo vastuu päättää, mitä haluat tehdä isona, menetkö lukioon, ammattikouluun tai muihin jatko-opintoihin.
Koulussa harjoitetaan myös “määräpäiväopiskelua”. Siellä annetaan päivämääriä, jolloin asioiden pitää olla tehtynä. Kun niitä on tarpeeksi, nuori menee vaan sekaisin. Koulussa kannatetaan nykyään liikaa itsenäistä opiskelua.
Onko lause “Pyydät vaan, kun apua tarvitset” tuttu? Varmasti kaikille, mutta emme saa pyynnöstä huolimatta apua. Kun koulutehtävät ja kokeet alkavat epäonnistua avunsaannin vähäisyyden takia, se vaikuttaa hyvinvointiin, sillä aikuisten antama paine tekee haittaa mielenterveydelle.
Korona on vaikuttanut nuoriin, ja tuntuu, että koulu ei edes yritä tehtävämäärien ja määräpäivien kanssa helpottaa.
Koulussa luokanvalvojantunnilla on keskusteltu sinnikkyydestä. Millä olet sinnikäs esimerkiksi koulussa, jos ei ole energiaa edes nousta sängystä koulupaineiden takia?
Millä olet sinnikäs esimerkiksi koulussa, jos ei ole energiaa edes nousta sängystä?
“Et voi olla väsynyt, sinun ainoa homma on koulunkäynti.” Näin aikuiset sanovat, mutta nykyajan opiskelutavat ja paineet ovat eri tasoa kuin ennen, vaikka vanhemmat ihmiset toista väittävät.
Haluaisin, että koulut näin varsinkin korona-aikana yrittäisivät tehdä edes koulunkäynnistä siedettävää ja keskittyisivät sinnikkyyden ja itsesäätelyn sijasta oppilaiden mielenterveyteen.
Aikuiset, kun valitamme koulun aiheuttamasta väsymyksestä, ahdistuksesta tai stressistä, älä tarjoa meille lauseita “Laita puhelin pois niin helpottaa” tai “No sitten pitää nukkua enemmän”. Keskustelkaa meidän kanssa.
Kirjoittaja on Kivimaan koulun 8D-luokan oppilas Lahdesta.