Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Kiina ei saa kisoistaan täyttä propagandahyötyä tyhjien katsomoiden ja länsimaiden diplomaattisen boikotin takia

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä julistetaan perjantaina avatuiksi jo toiset pandemia-ajan olympialaiset, kun vuoroon tulevat talviurheilulajit. Kuten Tokiossa viime kesänä pidetyissä kesäkisoissa, koronaviruksen uhka joudutaan myös Pekingissä ottamaan huomioon hyvin huolellisesti. Kilpailut käydään jälleen ilman yleisöä, ja urheilijat sekä heidän taustavoimansa elävät koko ajan omassa tarkasti eristetyssä ja jatkuvan testauksen sävyttämässä kuplassaan.

Puhtaasti urheilullisista lähtökohdista on myönteistä, että olympialaiset päästään järjestämään pandemiasta huolimatta. Kuten Tokion, myös Pekingin kisat ovat lukuisille urheilijoille heidän uransa kohokohta, jota varten he ovat paiskineet töitä itseään säästämättä. Uhraukset valuisivat hukkaan, jos olympiatuli jäisi sytyttämättä.

Koronavirus on tosin niin viekas liikkeissään, että tuskin yksikään urheilija voi olla vielä varma siitä, pääseekö hän todella tavoittelemaan unelmaansa näissä kisoissa. Valitettavan moni ennakkosuosikki on jo joutunut jättäytymään pois Pekingistä sairastuttuaan viime tingassa, ja vielä useamman unelma voi romuttua tuoreimman testituloksen osoittautuessa positiiviseksi kisojen päästyä jo vauhtiin. Tästä voi seurata, että mitaleiden arvo kokee joissain lajeissa täydellisen alennuksen.

Tokion kisojen urheilullista arvoa korona ei juuri päässyt hetkauttamaan, ja samaa sopii toki toivoa Pekingiltä. Yhteistä näille kisoille tulee joka tapauksessa olemaan, se, että urheilijat joutuvat esiintymään tyhjille katsomoille. Se ei voi olla vaikuttamatta niin urheilijoiden kuin kilpailuja vain television välityksellä seuraavan yleisön tunnelmaan.

Takaisku yleisön poissaolo on myös kiinalaisille isännille. He menettävät tärkeän valttikortin pyrkiessään harjoittamaan kisojen varjolla myönteistä suhdetoimintaa maansa hyväksi. Yhtä lailla takaisku on useiden länsimaiden kisoihin kohdistama diplomaattinen boikotti vastalauseena Kiinan kammottavalle ihmisoikeustilanteelle. Presidentti Sauli Niinistöäkään ei nähdä Pekingin kutsuvierasaitioissa, vaikka Suomi ei yhtynyt virallisesti boikottiin.

Kiinan harjoittama sortopolitiikka paineisti lopulta myös urheiluministeri Antti Kurvisen (kesk.) perumaan matkansa kisoihin. Kurvisenkaan ei olisi ollut käydä jaakopinpainia itsensä kanssa, jos Kansainvälisellä Olympiakomitealla riittäisi ryhtiä olla myöntämättä kisoja omia kansalaisiaan vainoavien maiden järjestettäväksi. Ikävä kyllä KOK ei ole näyttänyt merkkiäkään siitä, että se olisi valmis parantamaan tapansa tältä osin.