Onko puolueetonta journalismia olemassa? Tai onko se edes mahdollista? Tätä kysymystä monet usein kysyvät, ja olen itsekin sitä pohtinut.
Suurin osa journalismin tutkijoista on sitä mieltä, että täysi puolueettomuus on lähes mahdotonta. Monet ovat päätyneet siihen, että journalismi on pakosti kytköksissä journalistien maailmankuvaan ja -tilanteeseen sekä vallitsevaan politiikkaan.
Olen myös itse samaa mieltä oheisen väitteen kanssa. Jos media x pyrkii olemaan puolueeton, sen pitäisi kertoa yhtä puolueettomasti henkilöistä A ja B, joilla on päinvastaiset mielipiteet. Tämä on erittäin vaikeaa ja lähes mahdotonta, koska eri ihmisten maailmankuvia ja näkökulmia voi olla vaikea ymmärtää.
Tällöin monet ajatukset jäävät kuulematta, koska niitä ei käsitellä tai ymmärretä niin paljon kuin toisia.
Oma ratkaisuni puolueettomuusongelmaan olisi mediatuen korottaminen. Silloin syntyisi uusia lehtiä, eivätkä pienet julkaisut joutuisi niin helposti talousvaikeuksiin.
Suomi tukee muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäisesti journalismia. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa tuetaan pieniä lehtiä, koska mediatuki on suurempi. Kyseistä tukea oli tarkoitus nostaa Suomessakin, mutta koronakulujen vuoksi se ei toteutunut.
Jos mediatukea nostettaisiin, syntyisi uusia lehtiä, jotka voisivat tuoda tuoreita näkökulmia esiin. Hyvä lehti on myös yksi syy kuulua johonkin järjestöön.
Uskon silti, että myös isot mediat haluavat tuoda eri näkökulmia esiin, mutta usein käy niin, että jotkut näkökulmat jäävät toisten varjoon. Kukaan tuskin jättää tiettyjä mielipiteitä sivuun tahallaan, mutta toimittajien omat näkemykset vaikuttavat tähän.
Hyvä mediatuki tukee sekä demokratiaa että hyvää journalismia.
Kun uusia näkökulmia nostetaan esiin, asioita aletaan usein katsoa eri näkökulmista. Hyvä journalismi on siis ratkaisu moniin ongelmiin.
Kirjoittaja on Salpausselän peruskoulun 8H-luokan oppilas Lahdesta.