Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Juha Honkosen Esalainen Mahalasku viiden renkaan läpi

Huomenna keskiviikkona pyörähtävät käyntiin olympialaiset, jotka menevät monin tavoin mönkään. Myös lahtelaisittain.

Kun kisat heinäkuun viimeisenä päivänä 2015 myönnettiin Pekingiin, kiinalaiset itsekin hämmästyivät. Ensimmäistä kertaa kesäolympialaiset järjestänyt kaupunki sai myös talvikisat, ja edelliskoitos oli ollut vasta 2008.

Ennakkosuosikki Oslo ei ollut suostunut Kansainvälisen olympiakomitean edellyttämään voiteluun. Kiinalaisille se ei näemmä ollut ongelma.

Ennen Osloa kisojen hakuprosessista olivat vetäytyneet jo Krakova, Lviv, Tukholma ja München. Jäljellä olivat vain Peking ja Kazakstanin Almaty.

Olympialaisissa on paljon lajeja, joista Kiinalla ei ole juuri mitään kokemusta. Niihin kuuluvat muun muassa suomalaisille rakkaat maastohiihto, mäkihyppy, ampumahiihto ja jääkiekko.

Suomi alkoi heti viritellä yhteistyötä. Presidentit Sauli Niinistö ja Xi Jinping tapasivat Helsingissä keväällä 2017. Kiinalaisia alkoi käydä jo samana vuonna myös Lahdessa.

Kisakaupunki Zhangjiakou ja Lahti solmivat ystävyyskaupunkisopimuksenkin.

Kävin lahtelaispäättäjien kanssa olympiamaisemissa tammikuussa 2019. Tilanne oli tyypillinen: missään ei ollut luonnonlunta.

Ilmansaasteiden kyllästämässä Pekingissä liityimme Niinistön johtamaan delegaatioon. Suomi sai Kiinan valtakunnan mediassa näkyvää huomiota.

Jinpingin tavoite oli saada 300 miljoonaa uutta kiinalaista harrastamaan talviurheilua kisoihin mennessä. Maahan aiottiin rakentaa yli 2 000 uutta jäähallia ja 800 hiihtokeskusta.

Lahden piti saada bisneksestä siivu, mutta toisin kävi. Tavoitteista on jääty kauas, koska korona.

Toivottavasti kaikki kääntyy pandemian jälkeen paremmaksi sitten joskus, ja esimerkiksi Pajulahteen saadaan kiinalaisia treenaamaan.

Kiinalla on ollut ongelmalliset välit Norjaan ja Ruotsiin. Syynä ovat ihmisoikeuskysymykset. Suomi on pitänyt elinkeinosuhteita niitä tärkeämpinä.

Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.) esimerkiksi oli ensimmäinen länsimaalainen ministeri Kiinassa Tiananmenin verilöylyn jälkeen.

Pekingin kesäkisojen aikaan puhuttiin paljon tiibetiläisten vainoista. Nyt tilalle on tullut uiguurien pakkotyö ja demokratian kitkeminen Hongkongista. Pitäisi olla selvää, ettei Kiinasta hevin salonkikelpoista saa.

Moni valtionjohtaja jättää olympialaiset väliin, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ei.

Olympialaisten suurin puheenaihe lienee kuitenkin korona.

Jo Tokion kesäkisoja on luonnehdittu kaikkien aikojen hankalimmiksi. Harvat vieraat – muun muassa toimittajat – viruivat karanteenissa ja kuplassa.

Nyt jyllää omikron, mikä sekoittaa tulosluettelot paljon pahemmin kuin Japanissa. Tulemme näkemään useita poisjääntejä ja yllätysmitalisteja.

Jos tilanteesta jotain hyvää haluaa löytää, niin vuosikausien dominoinnit saattavat nyt murtua.

Norjalaisillakin on nyt paitsi ainaista astmaa myös koronaa.