Pääkirjoitus Kansanedustajien vaisu menestys aluevaaleissa oli heille ilmeinen hälytysmerkki

Aluevaaleissa huonosti menestyneet puolueet ja ehdokkaat ovat pitkin viikkoa korostaneet, että tuloksesta ei voi vetää johtopäätöksiä ensi vuoden huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien suhteen, koska kyse on kahdesta aivan erilaisesta vaalista.

Tämä on tietenkin totta yksin siitä syystä, että nyt valittiin edustajat uusien hyvinvointialueiden valtuustoihin, mutta eduskuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä edustavat kansaa Arkadianmäellä. Vaalipiiritkin poikkeavat osin toisistaan. Myös sillä on vaikutuksensa, että äänestysprosentti kohonnee eduskuntavaaleissa selvästi korkeammalle.

Aluevaaleista lienee silti sallittua vetää tiettyjä johtopäätöksiä, millaisista asemista puolueet ja mahdolliset ehdokkaat ponnistavat eduskuntavaaleihin. Päijät-Hämeessäkin tulosluettelot kertovat mielenkiintoista tietoa, joka voi ennakoida jo sitä, ketkä ehdokkaista voisivat elätellä toiveita hyvästä menestyksestä myös eduskuntavaaleissa. Ja keille tulos oli hälytysmerkki.

Silmiinpistävää Päijät-Hämeessä oli useimpien kansanedustajien varsin vaatimaton äänisaalis verrattuna vain puoli vuotta sitten pidettyihin kuntavaaleihin. Toki kaikki ehdolla olleet neljä kansanedustajaa menivät läpi ja useimmat heistä helposti. Yksikään ei silti onnistunut kohoamaan oman puolueensa suurimmaksi ääniharavaksi, ja vain Asikkalan Hilkka Kemppi (kesk.) oli sitä omassa asuinkunnassaan.

Mika Karin (sd.) äänimäärä laski hieman kuntavaaleista, vaikka vaalipiirinä oli nyt koko maakunta. Ankarimman äänikadon kokivat Rami Lehto (ps.) ja Jari Ronkainen (ps.). Sitä voisi selittää perussuomalaisten romahduksella, ellei kaksikko olisi hävinnyt selvästi myös puolueen omille ehdokkaille Jyrki Joensuulle, Ville-Veikko Elomaalle ja Mira Niemiselle.

Vaihtelunhalua voi olla ilmassa ja äänestäjien mielessä olkoonkin, että kansanedustajat jätti nyt varjoonsa runsas kaarti sote-taustaisia ehdokkaita, joiden puoleen äänestäjät kääntyivät todennäköisesti juuri siksi, että nämä olivat ensimmäiset oikeat sote-vaalit.

Päijät-Hämeen äänikuninkaaksi kohosi keskussairaalan entinen johtaja Martti Talja (kesk.). Iso äänimäärä, yli 2 000, on hyvä ponnahduslauta, jos ex-kansanedustaja haluaa yrittää paluuta eduskuntaan.

Tiedossa ei vielä ole sekään, onko aluevaalien kakkosella ja kolmosella, Heinolan Kirsi Lehtimäellä (sd.) ja Hollolan Kristiina Hämäläisellä (kok.) eduskuntavaaleihin liittyviä suunnitelmia. Ainakin Hämäläisellä voisi olla iskun paikka, sillä hän keräsi melkein puolet äänistään Lahdesta, joka on ollut vailla omaa kokoomuslaista kansanedustajaa jo toistakymmentä vuotta.

Kokoomus saalisti eniten valtuustopaikkoja Päijät-Hämeessä, vaikka SDP keräsi suurimman äänisaaliin

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut