Pääkirjoitus Matala äänestysaktiivisuus on hälyttävä merkki, vaikka sille oli aluevaaleissa hyviä selityksiä

Voittajaksi julistautuneista puolueista ei ollut pulaa, kun maamme ensimmäisten aluevaalien tuloslaskenta alkoi sunnuntai-iltana valmistua. Vaalihumun keskellä puoluejohtajat kiinnittivät vain vähän huomiota siihen ikävään tosiasiaan, että ylivoimaisesti suosituimmaksi puolueeksi osoittautui taas nukkuvien puolue. Äänensä antoi vain alle puolet äänioikeutetuista, 47,5 prosenttia. Se on selvästi vähemmän kuin viime kuntavaalien 55,1 prosenttia, joka sekin oli omassa sarjassaan matalin luku sitten sotavuosien.

Yllätyksestä ei tällä kertaa ollut kyse, sillä asiantuntijat osasivat ennustaa jo hyvissä ajoin, että aluevaalien äänestysprosentti tulee jäämään jonnekin kuntavaalien ja EU-vaalien välimaastoon. Näin myös kävi, ja siihen on olemassa monta hyvää selitystä.

Nämä olivat toiset peräkkäiset vaalit, jotka jouduttiin järjestämään pandemian aikana. Korona saattoi verottaa äänestysintoa jo viime kesän kuntavaaleissa, ja nyt se teki niin varmasti viruksen niittäessä parhaillaan satoaan ennätystahtiin.

Vaikea koronatilanne myös pakotti puolueet ja ehdokkaat rajoittamaan kampanjointiaan äänestäjien keskuudessa. Tämän seurauksena aluevaalien perimmäinen olemus saattoi jäädä vielä hahmottumatta valitettavan suurelle joukolle niistäkin kansalaisista, jotka gallupista toiseen nostavat sote-asiat suurimpaan arvoon tärkeimpinä pitämiensä vaaliteemojen joukosta.

Tässä on Päijät-Hämeen uusi aluevaltuusto – katso kuvat

Alle 50 prosentin äänestysaktiivisuus on valtiollisissa vaaleissa hälyttävä merkki. Jos siitä tulee tapa, se johtaa väistämättä siihen, että liian suuri osa kansasta ei saa näkemystään kuuluville demokraattisesti valittavissa elimissä. Nyt valittujen aluevaltuustojen oikeutta olemassaoloonsa matalaksi jäänyt lukema ei silti vielä kyseenalaista. Demokratiaan kuuluu myös oikeus jättää äänestämättä, ja vahvistettu vaalitulos on aina oikeudellisesti pätevä. Toki sen soisi olevan sitä myös moraalisesti.

Suomen ensimmäisissä EU-vaaleissa yllettiin nipin napin 30 prosentin äänestysaktiivisuuteen, mutta sittemmin lukema on liikkunut 40 prosentin paremmalla puolella. Sama positiivinen suuntaus nähdään toivottavasti myös aluevaaleissa, kunhan ne alkavat tulla äänestäjille tutummiksi.

Seuraavat aluevaalit pidetään keväällä 2025 yhtä aikaa kuntavaalien kanssa. Niputtaminen voi parhaassa tapauksessa ruokkia aktiivisuutta molemmissa vaaleissa. Suurimmaksi uhaksi saattaa tuolloin nousta vaaliähky, sillä tässä välissä kansalaisten pitäisi jaksaa rientää uurnille myös eduskunta-, presidentin- ja EU-vaaleissa. Siinä riittää demokratian juhlaa kerrakseen.