Lukijalta | Heikommista on pidettävä huolta pyytämättä

Hyvinvointialueen ja kuntien yhteinen ja tärkein tehtävä on huolehtia heikoimmassa asemassa olevista. Näitä ovat erityisesti lapset, joiden perheissä kärsitään esimerkiksi vähävaraisuudesta, mielenterveys- ja päihdeongelmista, sairauksista ja työttömyydestä.

Järjestelmä ei tällä hetkellä tavoita eikä auta kaikkia, vaan osa lapsista putoaa yhteiskunnan turvaverkoista läpi. Kehitettävää on vielä paljon, jotta kaikki tavoitetaan ajoissa ja kaikkia saadaan autettua.

Jokainen lapsi tarvitsee ainakin yhden luotettavan aikuisen, johon turvata. Mikäli tällaista ei kotoa tai läheltä löydy, on se tarjottava muita reittejä.

Tämä henkilö voi olla koulun nuorisotyöntekijä, kouluterveydenhoitaja, opettaja, päiväkodin työntekijä, kuraattori tai vaikka järjestön harrastusohjaaja tai vapaaehtoinen. Kun lapsella on tukea ja turvaa, voi hän saada mahdollisuuden selvitä vaikeistakin olosuhteista ja kukoistaa.

Jotta jokainen lapsi saadaan tavoitettua ja autettua, tarvitaan säännöllistä ja tiivistä eri tahojen yhteistyötä. Lapsen hyvinvointi on tärkeintä, eikä tällöin lainsäädäntö ja henkilötietosuojalaki saa tulla tietojen vaihtamisen esteeksi eri tahojen välillä.

Kun suojellaan lasta, on tehtävä kaikki, jotta tämä onnistuu. Tämä vaatii uudenlaista monialaista kehittämistyötä, resursseja ja aikaa.

Harmillisen usein nykyään on itse vaatimalla vaadittava oikeuksiaan.

Heikoimmassa asemassa olevia ovat myös ikääntyneet, jotka ovat ikänsä tai sairauksiensa vuoksi hauraita eivätkä pysty enää puolustamaan itseään, tai vammaiset henkilöt, joilla on vaikeuksia ilmaista tahtoaan. Näille erityisryhmille on annettava heidän tarvitsemansa tuki ja apu, rahoituksen niukkuus ei saa olla estämässä heidän hyvinvointiaan.

Harmillisen usein nykyään on itse vaatimalla vaadittava oikeuksiaan. Tämä on muutettava hyvinvointialueella. Jokaisella tulee olla oikeus hyvään hoitoon ja elämään.

Kirjoittaja on lahtelainen terveydenhoitaja, kaupunginhallituksen pj. ja aluevaaliehdokas (sd.).