Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

ESS:n kesätoimittaja ja -kuvaaja etsivät päijäthämäläisiä saunojia ja saunoja – olisiko sinun lauteillasi tilaa?

Lukijalta | Digitalisaatiota ei pidä käyttää näpertelyyn

Digitalisaatiota esitetään ratkaisuksi melkein kaikkiin ongelmiin ja sitä moititaan melkein kaikista harmeista. Lapsi ”digitalisoituu” laskiessaan sormillaan. Sormi on digitum latinaksi, ja siitä digi-käsitteet ovat peräisin.

Käsitys digitalisaation voimasta on peräisin antiikin Kreikan teatterista 2500 vuoden takaa. Näytelmissä käytettiin temppua, deus ex machinaa, jumala koneesta. Kone oli iso laatikko, jonka luukusta näyttämölle pomppasi jumala. Se oli atk:n varhaisversio.

Näytelmässä deus ex machina otettiin hätiin, kun juoni sumpliutui umpikujaan, ja näytelmäkirjailija ei keksinyt, miten päästä eteenpäin. Myös digitalisaatio on olevinaan ratkaisu ongelmissa.

Antiikin maailmassa jumalat hallitsivat kaikkea. Lahdessa Mehiläisen versio digitalisaatiosta mainittiin perusteeksi Harjun terveyden nostamiselle valta-asemaan.

Digitalisaatiolla on myös messiaaninen rooli. Juutalaisten messiaasta kristinusko kehitti omat versionsa. Päijät-Hämeessä messiaita ovat olleet moottoritie, oikorata, kehätie, BW-tornit, yliopiston haarakonttori, vihreä pääkaupunki ja Harjun terveys.

Vuonna 2022 digitalisaatio on uusi Messias. Ei tarvitse ongelmilla päätään vaivata, koska saimme uuden Messiaan. Muuten oltaisiin kus… kustannustehokkuuden puutteessa.

Digitalisaatiota ei pidä käyttää näpertelyyn, vaan sellaiseen missä sen todellinen vahvuus, rajaton kapasiteetti hyödynnetään.

Jyrki Joensuu

Ja katso, digitalisaatio tulee, pelastaa ja vie rahat. Ei se mitään. Niin tapahtuu joka paikassa Suomessa. Häiriköt nurisevat, että Virossa asiat hoidettiin kustannusten murto-osalla.

Täällä digitalisaatiota ei uskalla kritisoida, jotta ei leimaudu nykyajasta tipahtaneeksi jässikäksi, jolla ei ole edes älykännykkää.

Digitalisoiduin vuonna 1991 Teledoc Oy:n toimitusjohtajana. Kolmen lääkärin kanssa perustin Suomen laajimman täysdigitalisoidun puhelinpalvelun. Teemana terveyden 416 tallenteeseen sai puhelinyhteyden kaikkialta Suomessa. Jokaisella teemalla oli suora numero. Ei odotusaikoja, ei valikkoja! Se toimi häiriöittä vaikka 100 asiakkaan soittaessa samaan numeroon.

Vain HPY:llä, Helsingin Puhelinyhdistyksellä, sittemmin Elisa, oli varaa luoda niin valtavan kapasiteetin edellyttämä digipalvelu, joka vastasi ihmisten tärkeimpiin kysymyksiin. Tiedot olivat kertyneet kymmenien työvuosien aikana, ja ne päivitettiin uusimpia tieteellisten tutkimusten tasolle.

Teledoc Oy käytti tulonsa palvelun tunnetuksi tekemiseen. Numeroillamme oli kokonainen aukeama yli miljoonassa puhelinluettelossa. Aloittaessamme interaktiivisen palvelun toiminta loppui puhelinalan valtakunnalliseen myllerrykseen.

Digitalisaatiota ei pidä käyttää näpertelyyn, vaan sellaiseen missä sen todellinen vahvuus, rajaton kapasiteetti hyödynnetään. Harjun terveyden digiklinikka on vanhanaikainen.

Digitalisaatiosta: 1. Se ei ole kaiken ratkaiseva messias. 2. Se on altis häiriöille, ja ongelmia ei tunnusteta. 3. Se on epädemokraattinen, koska vain osa kansalaisista voi sitä käyttää. 4. Lopuksi, tärkeimpänä: digitalisaatiolla ei voi korvata elävää, todellista ihmistä elävän ihmisen tarpeissa. Se on epäinhimillistä.

Kirjoittaja on erikoislääkäri, Teledoc oy:n toimitusjohtaja vuosina 1991–2000 ja aluevaaliehdokas (ps.).