Pääkirjoitus Venäjä vahvistaa uhittelullaan Naton suosiota Suomessa

Diplomatian superviikolla käydyt neuvottelut Venäjän ja lännen välillä eivät helpottaneet turvallisuuspoliittista jännitystilaa, jonka Venäjä on virittänyt keskittämällä joukkojaan Ukrainan-vastaiselle rajalleen ja esittämällä lännelle kasapäin vaatimuksia, jotka se itsekin tietää täysin mahdottomiksi.

Superviikon ainoaksi edistysaskeleeksi jäi, ettei keskusteluyhteys katkennut heti alkuunsa. Prosessi nilkuttaa eteenpäin, mutta niin vaivalloisesti, ettei sitä kohtaan kannata ladata jatkossakaan suuria odotuksia. Päin vastoin, merkit viittaavat siihen, että jännitteet vahvistuvat entisestään myös Suomen lähialueilla.

Itämerikin on viime päivinä ollut kaikkea muuta kuin se rauhan meri, josta laulettiin suomettuneella 1970-luvulla. Viime viikon lopulla Venäjä lähetti Itämerelle useita maihinnousualuksia, mikä sai Naton tehostamaan valvontaansa ja Ruotsin vahvistamaan sotilaallista valmiuttaan.

Maanantain osa venäläisaluksista muutti jo suuntaansa, mutta levottomuutta herättävät tapahtumat eivät siihen loppuneet. Ruotsin ydinvoimaloiden yllä on nähty tunnistamattomia lennokkeja. Meillä saatiin havainto venäläisestä rahtikoneesta, joka oli tehnyt epäilyttävän koukkauksen Suomen halki Tikkakoskella sijaitsevien Ilmavoimien esikunnan ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen ylitse.

Ruotsi reagoi venäläisalusten liikkeisiin lähettämällä sotilaita strategisesti tärkeälle Gotlannin saarelle. Tällä Ruotsin on arveltu halunneen korostaa kohentunutta puolustusvalmiuttaan paitsi Venäjälle, myös kumppaneilleen ja omille kansalaisilleen.

Suomi ei tunne tarvetta todistella omaa puolustusvalmiuttamme yhtä näkyvästi, sillä meillä siitä pidettiin viisaasti huolta silloinkin, kun Ruotsi ryhtyi ikuisen rauhan luulossa ajamaan asevoimiaan alas. Myös Suomen kansa on kyselyissä vakuuttanut kerta toisensa jälkeen olevansa valmis puolustamaan maatamme aseellisesti silloinkin, kun lopputulos on epävarma.

Gallupin soisi herättävän huomiota myös Moskovassa.

Yhdessä asiassa suomalaisten asenteissa näyttää kuitenkin tapahtuneen merkittävää muutosta. Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan maamme Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt suurempi osa ja vastustaa pienempi osa kansasta kuin koskaan 2000-luvulla.

Gallupin soisi herättävän huomiota myös Moskovassa, sillä sen paljastamalle asennemuutokselle on tuskin muuta selitystä kuin Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus. Sotilaallinen ja poliittinen uhittelu vaikuttaa johtaneen Suomessa taas täysin päinvastaiseen reaktioon kuin Venäjällä toivottaisiin. Kerta ei ole ensimmäinen maidemme välisessä pitkässä historiassa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut