Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

ESS:n kesätoimittaja ja -kuvaaja etsivät päijäthämäläisiä saunojia ja saunoja – olisiko sinun lauteillasi tilaa?

Ilkka Kuosmasen Esalainen Olemmeko juuttumassa ikuisen koronarokottamisen kehälle?

Olin varautunut väkevään sukupolvikokemukseen. Missä olit silloin, kun sait kolmannen koronarokotteesi? Millaista se oli, minulta kysyttäisiin ehkä vuosikymmeniä myöhemmin.

Olin jopa varautunut tekemään rokoteturismia Lahden lähikuntiin. Olisihan se nyt eksoottista saada koronapiikki Asikkalassa!

Tuntikausien jonotukseen pitää joka tapauksessa valmistautua huolella: olisiko parempi lukea kirjaa vai viihdyttää itseään kännykällä? Kirjan lukeminen olisi ehdottomasti tyylikkäämpää, mutta päädyin jälkimmäiseen, sillä Iijoki-sarjan kirjat ovat liian raskaita mukana raahattavaksi.

Muistin varmistaa, että ladattavissa kuulokkeissani on tarpeeksi virtaa. Olin jopa tarkistanut television ohjelmatiedoista, että voisin taittaa jonotusaikaa seuraamalla Imatran SM-hiihtoja Yle Areenasta. Väliaikalähdölliset kisat ja pitkä jono – mitä herkkua!

Toisaalta täytyisi muistaa tehdä huomiota myös lähiympäristöstä, jotta vuosikymmeniä myöhemmin olisi sitten jotain, mitä muistella. Muistanhan yhä esimerkiksi sen, miltä tuntui saada poliorokotus Nastolan Kirkonkylän koulussa noin vuonna 1985.

Jostain syystä rokotuspaikaksi oli valittu pitkulaisen koulun keskiosassa sijainnut kopiointihuone, jossa säilytettiin myös täytettyjen eläinten kokoelmaa. Marssimme jonossa huoneeseen ottamaan sokeripalan, johon terveydenhoitaja tiputti muutaman tipan salaperäistä nestettä.

En muista itse rokotteen makua, mutta mieleen jäi huoneessa leijaillut pistävä haju, joka ei tullut rokotteista tai luokkatovereistani vaan vanhassa monistuskoneessa käytetystä spriipohjaisesta nesteestä. Kone tuotti hailakoita violetinsävyisiä monisteita, joita käytettiin vain vähän epävirallisemmissa kokeissa.

Tällä kerralla sukupolvikokemus kuitenkin lässähti. Kun päätimme lähteä kokeilemaan onneamme puolisoni kanssa kauppakeskus Trion walk-in-rokotuspisteelle eräänä lauantaiaamuna, jonossa oli vain puolenkymmentä ihmistä. En ehtinyt kaivaa edes puhelinta taskusta, kun jo sainkin marssia verholla eristettyyn koppiin.

Rokottaja toimi sellaisella rutiinilla, että tässä ei oltu selvästikään ensimmäistä kertaa koronaa selättämässä. Henkkarien tarkistus, päällipaita pois, käsivarsi paljaaksi ja vastaus yksinkertaiseen kysymykseen: Pfizeria vai Modernaa? Kuulun jälkimmäiseen leiriin, joten päätin jatkaa amerikkalaisten valmisteella.

– Ei saunaa tänään, kaksi päivää taukoa urheilusta, ja jos maltat vielä hetken istua tuossa odotustilassa. Seuraa uutisista, milloin neljänsiä rokotteita aletaan antaa, rokottaja opasti melko lakonisesti ja lähetti minut matkoihini.

Olemmeko ajautumassa ikuisen rokottamisen kehälle? New York Timesin tuoreen (9.1.) artikkelin mukaan monet tieteentekijätkin kyseenalaistavat jo, onko muutaman kuukauden välein toistuvissa tehosterokotuksissa mitään järkeä. Neljättä rokotusta ennen pitäisi ainakin malttaa kehittää täsmäase omikronia vastaan.

Niin tai näin, Israel on jo aloittanut neljännen kierroksen. Ja luulenpa, että myös Trion alakerran rokotuspiste tarjoaa hailakoita sukupolvikokemuksia vielä aika pitkään.