Lukijalta | CNN:n huumassakaan Lahden ei pidä tuhlata maisemallisia luontovahvuuksiaan

Kestävyysratkaisu-teemassaan Sitra on nostanut tavoitteeksi vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittanut ekologista jälleenrakentamista. Luonto katoaa huolestuttavasti maailmalla ja myös meillä Suomessa.

Suunta on Sitran mukaan käännettävä nopeasti, sillä terveytemme, hyvinvointimme ja myös taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Nyt CNN:n huumassakaan Lahden ei pidä tuhlata maisemallisia luontovahvuuksiaan.

Salpausselkä tarjoaa meille raikkaan juomaveden, joka on nykyisin maailman tärkein luonnonvara. Lahden yleiskaavassa on erikseen hyvin merkitty Salpausselän reuna-alue maisemallisena, kulttuurihistoriallisena ja geologisesti arvokkaana "selkärankana".

Sen kehittämistä pitää miettiä kaukonäköisesti kokonaisuutena, eikä yksittäisinä paloina. Esimerkiksi Salpausselkään kuuluvan Radiomäen näkyvä rinnetöyräs (Hollolankatu 12) on erityisesti paikka, jota pitää harkita, mitä se yhdessä muiden (mm. Hollolankatu 9) julkisten rakennusten kanssa voisi tarjota tulevassa maailmassa asukkaille ja matkailijoille.

Porvoonjoki laaksoineen on kansallismaisema, jota on arvostettava. Alue on myös geologisesti arvokas jääkauden lahjoittama muodostuma.

Joki saa alkunsa Salpausselän lähteistä. Juuri tänne latvavesille tulivat Suomen ensimmäiset asukkaat aikana, jolloin nykyinen Porvoo oli vielä veden vallassa.

Tähän asti luontoympäristö onkin pitänyt pintansa.

Hollolan ja Lahden Okeroisten viljavat pellot ovat vielä kauniita säilyttämisen arvoisia osia kansallismaisemassa. Ne ovat olleetkin seutu- ja yleiskaavoissa jopa valtakunnallisesti arvokkaita.

Jostain syystä nykypolvi haluaa joka paikkaan levittää toimipaikkojaan autoteineen niin, että pyrkimys on ollut arvottaa seutua vain maakunnallisesti arvokkaaksi, jos sitäkään! Tämä on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, viljavia maisemapeltoja tarvitaan tulevaisuudessakin.

Vesijärvi rantoineen on ikiaikaista sielunmaisemaa. Me suomalaiset ihailemme järvimaisemia ja turistit niitä varsinkin bongailevat. Pelkästään veden lähelle haluavat kaikki kokemaan sen tervehdyttävää vaikutusta, joten ihmettelen, miksi Lahdessa halutaan rantaviivan läheisyyteen ja rantapuistoihin kaikenlaisia kummallisiakin rakennelmia isoista talohankkeista puhumattakaan.

Tiedetään myös, että rantakasvillisuus eliöstöineen on kaikista rikkain vyöhyke ekologisesti.

Salpausselän maayhteys ja Vesijärven vesireitti synnyttivät tänne asutuskeskittymän, ja asutus alkoi kukoistaa hyvän luontoympäristön takia. Tähän asti luontoympäristö onkin pitänyt pintansa, mutta monin paikoin ovat jo Salpausselän rinteet ja Lahden lähipuistot ikävästi kuluneen näköisiä.

Entä onko mahdollisimman tiivis kaupunki suotavaa nykyisessä virusmaailmassa ja pitääkö Lahden kaikessa matkia suurkaupunkia luonnon kustannuksella.

Kirjoittaja on lahtelainen.