Teppo Koskisen Esalainen: Korona vie nyt ilon ja elämän palveluita, eivätkä ne enää välttämättä palaa ruokkimaan iloa ja elämää

Teppo Koskinen

Viime viikkoina olen saanut lukea ja kirjoittaa ikäviä uutisia: pieniä yrityksiä on kaatunut koronapandemian vuoksi. Tai sitten palveluita on jouduttu lopettamaan, vaikka yritys sinänsä vielä sinnitteleekin ja odottaa parempia aikoja.

Yritystoiminnan lopettamisen tai palveluiden supistamisen taustalla on usein monimutkainen vyyhti. Monelle ravintola-alan yritykselle koronarajoitukset ovat hankalia. On vaikeaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa, jos liiketoimintaa ei voi tehdä ensinkään tai jos sitä voi harjoittaa vain rajoitettuun aikaan.

Mutta kyse ei ole ravintoloissakaan vain rajoituksista, vaikka merkittävästi kyse on rajoituksista. Koronapandemia on muuttanut myös kuluttajien käyttäytymistä, ja on vaikeaa sanoa, kuinka suurelta osin muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Paljon on joka tapauksessa toisin.

Lahtelaisen Kukkatalo Töyrylän piti jatkaa, mutta sitten "kävi niin kuin elokuvissa" – avajaisissa esiintyivät aikoinaan Danny ja Armi

Kun kukkakauppa lopettaa, taustalla on asiakkaiden vähentyminen ja myynnin hiipuminen. Vaikutusketjua ei ole kauhean vaikeaa ymmärtää: kun yhdessä vietetyt syntymäpäivät, rippijuhlat, lakkiaiset, läksiäiset ja niin edelleen ovat jääneet pois, ei kukkiakaan osteta.

Muutenkin kukkakaupat ovat olleet ahtaalla, kun kukkia on saanut helpommin ja edullisemmin marketeista. Kukkakaupan kukilla on kuitenkin ollut tietty merkitys: ne ovat erityisesti tiettyä tilaisuutta varten ostettuja vähän parempia kukkia, esimerkiksi.

Juhlapäivien perinteet ovat ehkä jo muuttuneet pysyvästi. Joka tapauksessa kukkakauppoja on vähemmän, jolloin perinteiden elvyttäminen on vaikeampaa.

Olutbaareista koronavirus on vienyt asiakkaat sekä aukiolorajoituksilla että terveysturvallisuuteen liittyvien henkilökohtaisten päätösten myötä. Yrittäjät arvelevat, että yhä useampi ostaa alkoholinsa kotiin. Myös kulttuuri on muuttunut: alkoholia ylipäänsä käytetään vähemmän, kotona ollaan enemmän. Väki vanhenee, eivätkä nuoret kaipaa baareihin.

Pienet kaupat ovat porskuttaneet tai hiipuneet. Kärjistäen jos työmatkaliikenne loppuu, monelta häviävät asiakkaat. Jos omalla alueella on paljon etätyöntekijöitä, kassakone on ollut kovilla. Kahviloilla on sama juttu. Jos rajoituksista on selvittykin, ovat asiakkaat voineet lakata liikkumasta.

Lahden torikahvila sulki ovensa, eikä jatko ole varmaa – torilla ei riitä ihmisiä, eikä kasvavalle firmalle tipu tukea

Harvalla pienyrittäjällä on sellaisia pääomia, joilla katetaan hiipuvaa toimintaa parempia aikoja odotellessa. Jos on ollut, moni on ne jo käyttänyt. Paremmat ajat eivät myöskään välttämättä palaa, jos asiakkaiden tarpeet ja halut ovat muuttuneet.

Tällä tavalla useimmat historian suuret muutokset tapahtuvat: vähitellen, pieni askel kerrallaan pikemmin kuin kertarysäyksellä. On mahdollista, että elämme nyt sitä hetkeä, jolloin monet elämästä vähän värikkäämpää ja hauskempaa tehneet lähipalvelut hiipuvat pois.

Loputtomasti omia lähipalveluita ei voi tukea vain tukemisen vuoksi, eivät sen paremmin asiakkaat kuin yhteiskuntakaan. Sinnitteleminen ei ole yrittäjillekään ole järkevää. Ikävää tässä tilanteessa on se, ettei kyseessä ole taloustieteen kauhea lempilapsi, luova tuho. Tämä tuho johtuu elämän rajoittumisesta. Moni ilosta, arjesta ja ihmissuhteista elänyt ja niitä ylläpitänyt palvelu lakastuu.

Klassikon ovet lopullisesti kiinni – korona vei lahtelaisen Wood Pubin konkurssiin

Teerenpeli Yhtiöiden yrittäjä ravintoloiden mahdollisesta täyssulusta: "Säännöt pitäisi tietää, että voidaan miettiä liiketoimintaa"

"Poliittista teatteria", "Ravintolayrittäjän pahin vihollinen on Suomen valtio" – Puheet ravintoloiden mahdollisesta täyssulusta hämmentävät Lahdessa

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut