Pääkirjoitus Hoitajat eivät ole yksin kovine palkkavaatimuksineen

Meneillään oleva työmarkkinakierros näytti menevän umpisolmuun ennen vuodenvaihdetta. Suurelta lakkosumalta kuitenkin vältyttiin yksityisellä puolella, kun palkansaajapuolen mahtiliitto eli Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajayhdistys sopivat alkuvuodesta kahden prosentin korotukset tälle vuodelle. Ennen sitä teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt pääsivät sopuun 1,8 prosentin korotuksista.

Sopimusten ero oli pieni, mutta symbolisesti merkittävä. Teollisuusliitto pääsi sanomaan, että sen sopima korotus edustaa niin sanottua yleistä linjaa, jota aiemmilla kierroksilla on kutsuttu Suomen malliksi. Suomen mallin perusajatus on se, että vientialat neuvottelevat ensin omat palkkaratkaisunsa, ja muut alat seuraavat perässä samoja uria. Tämä tarkoittaa myös sitä, että julkisen sektorin palkankorotukset eivät saa ylittää vientialojen korotuksia. Kansantalouden kannalta oleellista on se, ettei julkinen sektori ole palkkajohtaja.

Lahdessa vieraillut SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: Hoitajapulassa on jo katastrofin ainekset, palkkaus saatava kuntoon – Päijät-Hämeessä koettiin pahaenteinen hiljaisuus loppukesällä

Paineet kunta-alan palkansaajaliitoissa ovat kuitenkin kovat. Ne ovat sanoneet monissa kommenteissa, etteivät vientiteollisuuden ratkaisut määritä palkankorotusten kattoa. Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat pitäneet koronakriisin aikana paljon esillä sote-alan tilannetta ja palkankorotuspaineita. Mahdollisessa lakonuhassa oleellista on se, miten oikeutettuina kansalaiset näkevät palkankorotusvaatimukset.

Mielipidetiedustelujen mukaan suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa hoitajien palkkojen korottamista hoitajapulan helpottamiseksi. Myös kansanedustajien enemmistö tukee hoitajien palkkavaatimuksia, vaikka työmarkkina-asiat eivät kuulu poliitikoille. Suurin osa puoluejohtajista on sen sijaan varonut ottamasta suoraa kantaa hoitohenkilöstön palkkaneuvotteluihin. Puoluejohtajat muistavat kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanjan 2007, jonka seurauksena Tehyn taistelemat palkankorotukset levisivät koko kuntasektorille.

Kunta-alan sopimusyhtälö on äärimmäisen vaikea.

Hoitajaliittojen lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sanoo lähtevänsä tavoittelemaan tuntuvia palkankorotuksia. Myös opettajien ammattijärjestö OAJ tavoittelee parempia palkkoja, mutta monivuotisen palkkaohjelman avulla. Sote-puolen haasteena on se, että hyvinvointialueet ovat uusia työnantajia, joiden työntekijöiden palkkoja tullaan yhdenmukaistamaan. Myös tämä tulee kasvattamaan työvoimakustannuksia.

Kunta-alan sopimusyhtälö on äärimmäisen vaikea, sillä korotusprosentit muuttuvat herkästi miljardiksi euroksi. Ratkaisun avaimet saattavat löytyä monivuotisesta palkkaohjelmasta. Se voi olla yksi vastaus kasvavaan hoitajapulaan.

Lahdessa ja Orimattilassa toimiva Aurio sanoi irti kotihoitosopimuksia, syynä kaikkia toimijoita koskeva "todella vakava hoitajapula"