Lukijalta | Aluevaalit – hyvinvointivaltion valta on jaossa

Sote-reformi on yksi itsenäisen Suomen isoimmista hallintouudistuksista.

Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä palokunnat siirretään kunnilta läänin kokoisille hyvinvointialueille. Reformin tavoitteena on taata tasa-arvoiset palvelut kaikille ja rajata kustannuksia, kun väestö ikääntyy ja keskittyy kaupunkeihin.

Aluevaaleissa on siis runsaasti valtaa jaossa. Perustettavat aluevaltuustot määrittävät hyvinvointivaltion tulevaisuutta, kun uusia läänitason sosiaalipalveluita ryhdytään rakentamaan.

Valtuustot päättävät mm. palveluiden järjestämisestä yhteistyössä kuntien tai liikelaitosten kanssa, joten myös kuntien asema ja palveluiden yksityistäminen kuuluvat vaalien aihepiiriin.

Sote-reformi muuttaa myös kuntien tehtävää. Aiemmin vahvat kunnat tuottivat itse palvelut, vaikka usein valtio rahoitti kuntien palveluita valtiontuilla.

Sote-reformi muuttaa kunnan tehtäviä: niille jää koulutus, kaavoitus, kuntarakentaminen ja elinkeinopolitiikka. Näin kunnan tehtäväksi tulee seudun taloudellisen elinvoiman takaaminen.

Aluevaaleissa päätetään valtavan isoista rahasummista. Tällä hetkellä kunnat käyttävät 20 miljardia euroa vuodessa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja palolaitoksiin.

Tämä on 60% kuntien käyttämästä rahasta. Hyvinvointialueille siirtyy myös 173 000 kuntien työntekijää.

Taloudelliset panokset vallan ja vastuun siirtymisessä ovat valtavia.

Kuntaveroja on tarkoitus alentaa noin 12 prosenttiyksikköä ja siirtää tämä summa aluevaltuustojen rahoitukseen. Hyvinvointialueet saavat aluksi rahoituksensa valtiolta terveydenhuollon tarpeiden perusteella.

Eduskunta selvittää alueiden verotusoikeuden, jotta ne pystyisivät paremmin suoriutumaan itse tehtävistään.

Aluevaltuustot päättävät myös sosiaali- ja terveysalan palkoista ja työehdoista työnantajina.

Hyvinvointialueet myös saavat kuntien sosiaali-, terveys-, ja palolaitoksen työvälineet, kun rakennukset jäävät kunnille.

Vaalit ovatkin tärkeät, jotta demokraattinen vastuu näistä omaisuuksista toteutuu.

Viime kädessä me päätämme yhdessä hyvinvointialueiden asioista – juuri siksi aluevaalit ovat niin tärkeitä. Äänestäjät valitsevat vaaleissa aluevaltuuston, joka käyttää korkeinta valtaa alueen sote-asioissa.

Hyvinvointialueet voivat myös ottaa suoran demokratian täydentämään edustuksellista demokratiaa. Ne voivat esimerkiksi järjestää kansalaispaneeleita, kansanäänestyksiä tai kyselyitä.

Päätöksenteon aika on nyt aluevaaleissa. Vaaleissa äänestetään hyvinvointivaltion peruskaurasta: sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta ja palolaitoksesta.

Pelissä on 20 miljardia euroa rahaa vuodessa, 173 000 työntekijää ja perustettavien hyvinvointialueiden toimintamallit. Äänestä aluevaaleissa – näin voit olla osaltasi päättämässä yhteisestä hyvinvoinnista!

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut