Lukijalta | Mitä ammattilaiset osaavat jatkossa? – Epäonnistunut ohjaus voi johtaa opintojen keskeytykseen

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton (JHL) Etelä-Suomen alueryhmässä on noussut huoli työssäoppimisen ohjaamiseen liittyvistä ongelmista. Kyse on laajasta ja monivaikutteisesta asiasta.

Yhtäältä on kyse työmarkkinoille syntyneestä osaamisvajeesta: Kun työpaikoille ei joko pääse lainkaan harjoitteluun tai vaihtoehtoisesti työssäoppijaa ei opasteta kunnolla, kasvatetaan sukupolvi, jolla ei ole riittäviä taitoja selviytyä alansa työtehtävistä. Pahimmillaan nuoret opiskelijat joutuvat itse ohjautumaan ja oppimaan.

Tämä on tietyillä aloilla hyvinkin kyseenalainen toimintatapa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tämä saattaa johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Työssäoppiminen on myös psykologisesti merkittävä ja tulevaisuutta määrittävä tekijä. Humanistinen näkökulma tulisi ottaa huomioon erityisesti ensimmäisiä työkokemuksiaan hakevan nuoren kohdalla. Sopeutuminen työelämään ja yhteisöön tuo luottamusta itseen ja ympäristöön, mikä motivoi oppimaan ja osallistumaan. Tämän uskomme ehkäisevän tehokkaasti myös alati lisääntyvää syrjäytymisen uhkaa.

Toinen näkökulmamme koskee työssäoppimisen ohjaajia. Ryhmässämme on useita jäseniä, joilla on kokemusta ohjaamisesta. Ohjaamisen merkityksellisyyden kokeminen luo meille motivaatiota ja haluamme osaltamme rakentaa hienoa työkulttuuriamme ja yhteiskuntaamme.

Kyselimme alueemme JHL:n ammattiyhdistyksistä työpaikkojen käytäntöjä työssäoppimisen ohjaamisesta ja vastaukset olivat tyrmääviä. Paria poikkeusta lukuun ottamatta ohjaajien työtehtävissä tai palkassa ei oteta huomioon tätä tehtävää, vaikka useimmissa paikoissa työssäoppijoita työntekijän vastuulle annetaankin.

Ohjaajan ajan puute lieneekin yksi syy siihen, ettei työssäoppija saa riittävää opastusta.

Merkittävin epäkohta on kuitenkin, ettei ohjaamista oteta huomioon resursseissa, vaan työntekijä joutuu tekemään sen oman työnsä lisäksi. Tämä ohjaajan ajan puute lieneekin yksi syy siihen, ettei työssäoppija saa riittävää opastusta.

SAK:n tuore luottamushenkilöpaneeli (10/21) vahvistaa saman. Sen vastaajat kertoivat, että julkisilla aloilla 68 prosenttia työnantajista on käyttänyt työssäoppijoita ja 70 prosentissa on nimetty ohjaaja. Kuitenkin vain 18 prosenttia kertoo työpaikkaohjaajien saavan riittävästi koulutusta ja opastusta.

Varsin surullista on myös, että 84 prosenttia kokee ohjaamisen erittäin tai jonkin verran kuormittavaksi. Karuin tilasto lienee kuitenkin se, että 60 prosenttia vastaa työnantajan käyttävän työssäoppijoita lisäresurssina.

Työskentelemme julkisilla aloilla ja koemme, että erityisesti meidän työnantajiemme tulisi panostaa näihin seikkoihin. Työllisyys ja osallistaminen yhteiskuntaan olisi oltava julkisten alojen työnantajien huoli myös teoissa, ei vain puheissa ja teksteissä.

Kaiken työssäoppimisen ohjaamisen tulisi tähdätä tulevaisuuden työntekijöiden osaamiseen, nämä kun saattavat olla joskus meidän työkavereitamme. Epäonnistunut työpaikkaohjaus voi johtaa jopa opintojen keskeytykseen. Se ei ole kenenkään etu, etenkään työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Jotkin oppilaitokset tarjoavat maksutonta koulutusta työssäoppimisen ohjaajille, mutta tätä mahdollisuutta käytetään hyvin niukasti. Tässä voisi työnantajat petrata. Oikeanlaisten, ohjaamiseen motivoituneiden työntekijöiden kartoittaminen ja kouluttaminen olisi pieni vaiva, josta saisi suuren hyödyn.

Uskomme työnantajillamme olevan yhtä suuri into rakentaa vieläkin parempaa työelämää ja yhteiskuntaa, kuin meillä työntekijöillä. Kun panostetaan laadukkaaseen ohjaukseen työnantajan maine paranee, opiskelijat sitoutuvat työhön ja ohjaajat saavat tunnustusta ja lisämotivaatiota sekä kiinnittyvät työpaikkaansa vahvemmin.

Työssäoppimisen ohjaaminen on mielestämme niin tärkeä asia, että se tulisi viedä tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin.

Kirjoittaja on JHL Etelä-Suomen alueryhmän puheenjohtaja.

Huolenpitovoimasta lääke sote-työvoimapulaan? – Myös työn tekemiseen liittyvien arvojen kohtaamisella on vaikutusta