Lukijalta: Päijät-Sote on pääomasijoittajien lottovoitto

Satu Jaatinen

OECD:n maaraportin mukaan Suomi panosti julkiseen terveydenhoitoon EU-maiden vähiten vuosina 2013–2019. Suomen hoitojonot ovat EU:n keskiarvoa pidempiä ja terveyserot suurempia. Suomella on EU-maiden viidenneksi vähiten tehohoidon paikkoja ja hoitajilla alhaiset palkat.

Ratkaisuksi on tarjottu palvelujen ulkoistamista. Ulkoistaminen tarkoittaa, että valtio eli veronmaksajat maksavat yksityisille yrityksille julkisten palveluiden tuottamisesta. Usein yritykset ovat niin sanottuja sote-jättejä.

Sote-jätit syntyivät, kun suomalaiset yritykset, kuten Mehiläinen ja Attendo, myytiin ulkomaisten pääomasijoittajien yrityssalkkuihin 2010-luvulla. Pääomasijoittajien varat voivat olla Suomen budjettia isompia.

Pääomasijoittajan salkussa voi olla satoja neuvola-, vammais- ja vanhustenhoivan, mielenterveyden, lastensuojelun ja muita sote-alan yrityksiä. Salkunhoitaja ei ole terveys- eikä hoiva-expertti, vaan hänen tehtävänsä on maksimoida yrityksen tuotto, jonka jälkeen se voidaan myydä.

Tuottoja voidaan lisätä karsimalla terveyskeskuksia, digitalisoimalla palveluita ja veloittamalla palveluista enemmän. Voidaan myös alentaa henkilökunnan määrää ja palkkaa. Ääritapauksessa ilman valvontaa lapsi voi olla lastensuojelussa pidempään ja vanhus saa enemmän lääkkeitä kuin tarpeellista.

Tuottoja voidaan lisätä karsimalla terveyskeskuksia, digitalisoimalla palveluita ja veloittamalla palveluista enemmän.

Valtio on nyt avannut rahahanat tällaiselle toiminnalle koko maassa. Päijät-Sote yksinään on pääomasijoittajan unelma: 220 000 varmaa asiakasta ja lähes miljardin euron kassavirta veronmaksajilta.

Sote-jätti Mehiläinen saanee Harjun Terveyden kautta hoitojonojen lyhentämiseen tarkoitetusta valtion potista 51 prosenttia. Jos Harjun Terveys ei saa lyhennettyä jonoja, Mehiläinen voi hoitaa potilaat itse ja saada potista sata prosenttia.

Sote-loton pottijaossa tulisi veronmaksajien kuitenkin olla ensisijaisia voittajia.

Aluevaltuustossa tuleekin vaatia vahvaa valvontaa ja varasuunnitelmia, panostusta parempiin palveluihin, ei pääomasijoittajien isompiin tuottoihin, ei konsultteihin eikä hallinnon paisuttamiseen.

Kaikkein tärkeimpänä täytyy varmistua siitä, ettei kukaan pääse käyttämään hyväkseen yhteiskuntamme heikossa asemassa olevia avun tarvitsijoita, eikä muita veronmaksajia.

Kirjoittaja on aluevaaliehdokas (kesk.sit.), joka työskenteli investointipankeissa Lontoossa 1991–2017.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut