Lukijalta | Esimerkiksi matkailu sekä bio- ja kiertotalouden kehittäminen voisivat hyötyä Päijänteen biosfäärialueesta

Biosfäärialueet ovat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kestävän kehityksen malli- ja oppimisalueita.

Niiden muodostamassa kansainvälisessä verkostossa kehitetään paikallisesti ratkaisuja, joilla vahvistetaan ihmisten hyvinvointia ja taloudellista elinvoimaisuutta luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa.

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on käynnistänyt lokakuussa Päijänteen biosfäärialueen hakemusvalmistelun Keski-Suomen liiton, Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen, Toivakan ja Joutsan kuntien rahoittamana.

Tavoitteena on, että kaikki Päijänteen lähivaluma-alueeseen ulottuvat kuusitoista kuntaa lähtevät mukaan biosfäärialueen suunnitteluun ja tulevaan toimintaan. Yhteistyössä halukkaiden toimijoiden kanssa valmisteltava hakemus lähetetään Unescolle ensi syksynä.

Kuntien ja viranomaistahojen ohella avaintoimijoita asiassa ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yritykset, yhteisötoimijat sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Käytännössä biosfäärialue toimisi yhteistyöalustana kestävää kehitystä edistävälle paikalliselle ja alueelliselle kehittämiselle.

Kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä status tuo alueen elinkeinotoiminnoille tai maankäytölle mitään uusia rajoitteita. Toiminnan sisällöt ja hyödyt Päijänteen alueen kehitykselle riippuvat pitkälti paikallisten toimijoiden omasta tahtotilasta ja aktiivisuudesta.

Haettavien tutkimus- ja kehittämisrahoitusten myötä toiminnan myönteiset aluetaloudelliset vaikutukset voivat muodostua huomattaviksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan biosfäärialueella rahoitettujen hankkeiden kokonaisvolyymi on ollut viime vuosina useita miljoonia euroja.

Biosfäärialueen toiminnalla voidaan tukea niitä lukuisia alue- ja kuntatason strategioita, joissa kestävyys- ja vastuullisuusteemat ovat nousseet viime vuosina vahvasti esille. Esimerkiksi matkailun sekä bio- ja kiertotalouden kehittämisessä biosfäärialue olisi varmasti hyödyllinen lisäresurssi.

Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä status tuo elinkeinoille tai maankäytölle uusia rajoitteita.

Toiminnassa voidaan myös etsiä aktiivisesti ratkaisuja niihin ajankohtaisiin haasteisiin, joita nopeasti muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö asettaa etenkin luonnonvara-alalle. Muita biosfäärialueen kehittämisteemoja voivat olla esimerkiksi vesistöjen tutkimus ja kunnostaminen, kulttuuriympäristöjen hoito sekä kestävyyskasvatus.

Ideoita biosfäärialueen hankkeista ja toiminnoista kootaan yhteen tammikuun lopussa käynnistyvissä avoimissa työpajatilaisuuksissa. Omaehtoinen aloitteellisuus on leimallista muuttuvassa maailmassa menestyville. Päijänteen biosfäärialueesta on tehtävissä toimijoiden yhteistyöllä toimiva aluekehittämisen työväline, jolla voimme edistää kokonaisvaltaisesti elinvoimaa ja hyvinvointia hienon suurjärvemme rannoilla.

Kirjoittajista Kotiaho on Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja, Määttä Päijänne Biosfääriksi -hankkeen projektipäällikkö.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut