Lukijalta | Mitä vastatoimia seuraa, jos liitymme Natoon?

Mielenkiinto Natoon liittymisen puolesta ja vastaan on ottanut taas vauhtia Ukrainan tilanteen johdosta.

Osa poliitikoista vaatii jo laajan kansalaiskeskustelun avaamista Natoon liittymisen mahdollisuuksista kärjistyneen maailman tilanteen johdosta.

Monella suomalaisella ei ole kokemusta muusta kuin tästä nykyisestä puolueettomuuteen pyrkivästä politiikasta. Miten siihen on päädytty, selviää hyvin tv:ssä esitettävästä sarjasta, joka ­käsittelee kylmän sodan Suomea.

Tiivistettynä voisi sanoa, että sodan konkreettisesti rintamalla kokenut sukupolvi oli valmis hyväksymään tämän ”myötäily­politiikan” Neuvostoliittoa kohtaan rauhan takaamiseksi.

Neuvostoliiton vaikutus­piirissä oli silloin lähes puoli Eurooppaa voittajavaltioiden Jaltan sopimuksen mukaisesti.

Ennen kuin kansalaiset voivat ottaa kantaa Natoon liittymisen puolesta, olisi hyvä odottaa mihin sopimukseen suurvallat pääsevät Naton laajentumisen osalta. Pystyykö esimerkiksi Venäjä painostamaan Yhdysvaltoja uusilla asejärjestelmillään, joita se on ottanut laaja-alaisesti käyttöön, ja näin ollen vaatimaan itselleen myönnytyksiä?

Tulisiko ohjus­järjestelmiä ja ydinaseita ­rajavyöhykkeelle?

Monellakaan Euroopan Nato-maalla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa, joten Suomen merkitys maasodan käynnissä korostuu, varsinkin kun rajan läheisyydessä sijaitsee Pietarin miljoonakaupunki.

Mitkä olisivat Venäjän ilmoittamat vastatoimet Suomen Natoon liittymisen johdosta?

Tulisiko ohjusjärjestelmiä ja ydinaseita rajavyöhykkeelle? Minkä suuruisia sotilastuki­kohtia perustettaisiin raja-­alueelle? Pyrittäisiinkö Venäjältä ohjaamaan hallitsematon siirtolais­vyöry rajoillemme? Miten näihin Venäjän mahdollisiin vastatoimiin pystyttäisiin vastaamaan vallitsevan lain­säädännön puitteissa?

Näihin kysymyksiin olisi hyvä saada vastauksia ennen kuin tehtäisiin päätös Natoon liittymisestä. Nyt keskustelussa on ollut pelkästään Nato-option käyttö, mutta olisi hyvä kuulla asiantuntijoiden arvioita siitä, mitä Venäjän vastatoimet mahdollisesti olisivat.

Vasta näiden arvioiden jälkeen voisivat kansalaiset tehdä helpommin päätöksen Natoon liittymisestä.

Turvallisuus ei synny sattumalta. Venäjän reaktioita voidaan vähentää käymällä dialogia Suomen Nato-jäsenyydestä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut