Nina Rädyn Esalainen Laite sai uniapnean kuriin ja pelasti kaikkien yöunet

Vaikka monella tuttavallani on jo vuosia sitten todettu uniapnea, olin aivan varma, etten itse kuulu siihen joukkoon. Eihän minulla ollut hengityskatkoksia öisin tai en ainakaan ollut koskaan herännyt tukehtumisen tunteeseen. Ja vaikka olin päivällä väsynyt, sen täytyi johtua liian lyhyistä yöunista.

Kun sitten sängyn naapurilohkolta alkoi tulla tasaista valitusta kuorsaamisestani, oli pakko hakeutua unitutkimukseen. Välillä minua piti myös töniä hereille, kun en hengittänyt.

Terveysasemalta saadun mittalaitteen tulos oli pysäyttävä: 25 hengityskatkosta tunnissa eli keskivaikea uniapnea.

Vaikean uniapnean ala-raja on 30 katkosta tunnissa. Tyypillisessä Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkopoliklinikalla hoidettavassa uniapneassa on yli 60 hengityskatkosta tunnissa, siis yli yksi katkos minuutissa.

Kun Yö-yhtyeen laulaja-kitaristi Olli Lindholm kuoli 54-vuotiaana helmikuussa 2019, koko maassa alkoi ennen näkemätön uniapneabuumi. Alidiagnosoiduksikin luonnehdittu sairaus oli yhtäkkiä kaikkien tiedossa ja huolena.

Lindholm oli kertonut haastatteluissa sairastavansa uniapneaa muttei halunnut käyttää CPAP-ylipainelaitetta nukkuessaan. Tätä epäiltiin muusikon kuolinsyyksi, mutta myöhemmin kävi ilmi, ettei kuolema liittynyt uniapneaan.

Helmikuussa 2020 ESS kertoi, että unitutkimuslähetteiden määrä Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkopoliklinikalle oli kaksinkertaistunut. Yleensä uniapneaa selvitettiin 700 ihmisellä vuosittain, mutta nyt vuodessa oli tullut 1 400 lähetettä.

Viime vuonna unitutkimuslähetteiden määrä laski hieman Päijät-Hämeessä. Keuhkopoliklinikalle tulee sata lähetettä kuukaudessa: vuoden 2021 aikana tuli yhteensä lähes 1 200 lähetettä.

Tähän saattaa tosin vaikuttaa koronapandemiakin, arvioi keuhkopoliklinikan asiantuntijasairaanhoitaja Mikko Partio. Terveyskeskukset ruuhkautuvat eivätkä kaikki pääse tutkimuksiin samassa tahdissa kuin aiemmin. Myös keuhkopoliklinikan unihoitajia on ollut koronatöissä muissa yksiköissä.

Päijät-Hämeessä puolet viime vuoden uusista uniapneapotilaista on 50–64-vuotiaita, kolmannes alle 50-vuotiaita ja loput eläkeikäisiä. 30-vuotiaillakin on diagnosoitu uniapneaa.

Ylipainehengityslaite on humissut yöpöydälläni kolmisen kuukautta. Se työntää sierainmaskin kautta ylipaineella ilmaa, mikä muodostaa ilmalastan, eivätkä hengitystiet pääse sulkeutumaan.

Laite todella toimii: en enää kuorsaa, ja hengityskatkosten määrä on pudonnut alle yhteen tunnissa. Jonotin laitetta normiajan eli puoli vuotta. Sen olisi voinut myös ostaa tai vuokrata yksityiseltä, mutta hinta olisi ollut yli 500 euroa. Nyt se maksoi poliklinikkakäynnin verran, muutaman kympin. Täytyy olla kiitollinen terveydenhuoltojärjestelmällemme.

Vaikka laite auttaa nukkumaan, ei se ratkaise kaikkea. Elintapoja on syytä kohentaa, samoin varmistaa riittävä unen määrä. Mielessä pyörivät työasiat voivat vaikuttaa uneen.

Mikko Partio kehottaa nukkumaan lomalla niin paljon kuin keho kaipaa. Tätä unen määrää pitäisi ylläpitää myös työviikkoina.

Uniapneasta tuli uusi kansantauti – sairaanhoitopiirit taltuttavat läheteruuhkaa viilaamalla hoitokäytäntöjä