Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuliko kotiseudun uutiset luettua tällä viikolla? Testaa tietosi uutisvisassa.

Lukijalta | Yleisradiolle suotava osittainen mainosmyynti

Ennen Suomessa median käyttöön tarvittiin erilaisia lupia. Oli radiolupa, mustavalkolupa ja väri-tv-lupa, joista oli maksettava Posti- ja Telelaitokselle, joka edelleen tilitti varat Ylelle. Jos ei maksanut tv-lupaa; televisiolupatarkastajat – lähinnä seniorikansalaismiehet – kiersivät lähiöitä soittamassa ovikelloja.

Kansa tiesi mistä oli kyse. Heillehän ei kukaan ovea avannut. Ja jos avasi, eikä ollut todistetta tv-maksusta, otti luvantarkastaja 20 kiloa painavan ”pullean” tv:n mukaansa. Sen vissiin sai takaisin kun maksoi tv-luvan ja sakon.

Silloin teoriassa lupatarkastaja pääsi kyllä halutessaan sisälle, koska 37§ mukaan laissa valtion televisio- ja radiorahastosta viestintävirastolla oli oikeus saada virka-apua poliisilta määräysten toimeenpanemiseksi. Tuskin tuota koskaan käytettiin.

Vuonna 1996 mustavalkolupaan sidottu tv-lupa poistui käytöstä ja hinnaltaan yhtenäinen tv-lupa tuli käyttöön koko maassa. Televisiolupa muuttui television käyttöönottoilmoitukseksi ja televisiolupamaksu televisiomaksuksi.

Sittemmin vuonna 2013 koko homma muuttui Yle-veroksi jonka maksaa jokainen, kaikki yrityksetkin. Vero tulee maksaa, vaikka ei olisi edes tv-vastaanotinta

Nykyään Yle saa toimintansa rahoittamiseen n. 500 miljoonaa euroa vuodessa. Joka tekee 1,37 miljoonaa euroa per jokainen päivä. Vuonna 2019 henkilöstön koko määrä oli n. 3 300 henkilöä.

Ylen pääfokus ei voi olla viihde ja realityohjelmat , jotka ovat roskaruokaa aivoille.

1980-luvulla alkoi Suomessa kaapeli-tv -toiminta, jota pidettiin jonkinasteisena vihamielisyytenä Yleä kohtaan. Olihan omistajina suuria lehtitaloja, Lahdessa mm. Etelä-Suomen Sanomat.

Alkoi poliittinen painostus – onko taloyhtiössä kaikkien pakko maksaa ja liittyä. Samalla annettiin ukaasi, että ohjelma-ajasta vain tietty osa sai olla mainoksia ja lisäksi oli ohjelmille kotimaisuusastevaatimus.

Kaikki tv:n katsojat ovat nyt huomanneet, ettei tuo mainosajan rajoitus ole ollut olemassa vuosiin. Miksi se poistettiin?

Yleä käyttävät ovat huomanneet viime vuosina valtavan jo nähtyjen ohjelmien uusinnat, toiveuusinnat jne. Kysymys siis kuuluu: mihin ja miten Yle käyttää tuon jokavuotisen puolen miljardin euron summan?

Katsojina olemme huomanneet erilaiset tv-produktiot (leffat) joissa Yle on ollut maksajana. Ja noiden ohjelmien toivotaan levittäytyvän ulkomaille.

Urheilussa on valtava armeija asiantuntijoita, joita roudataan mm arvokisoin, mainittakoon vaikkapa eräs entinen pujottelija. On sohvanvaltaajaa ja nykyään jopa reality-ohjelmia.

Jokainen saa miettiä omia inhokkejaan ja suosikkejaan. Kuinkahan paljon maksoi UMK-kisa jolla valittiin Suomen edustaja Euroviisuihin? Rahaa paloi ja paljon. Ja taas UMK tulee, halusimme sitä tai emme.

Ylekin on aloittanut mainonnan. Ovat keksineet termin yleishyödyllinen tietoisku, joista Yle ei maksa ”mainostajalle” mitään. Niiden esittämistä pyytävä organisaatio ei myöskään maksa korvausta Ylelle.

Kysymys kuuluu: miten Yle linjaa, mikä on yleishyödyllistä viestintää kansalaisille? Ne voivat Yle mukaan liittyä esimerkiksi ihmisarvoon, turvallisuuteen, terveyteen tai kehitysyhteistyötä edistäviin kampanjoihin. Miten nuo kriteerit on valittu?

Kyllä Ylen on otettava askel siihen, että se kilpailee muitten alan toimijoitten kanssa. Netistä boomerit ja jantterit saavat tietoa ja uutisia 24/7 ympäri maailman ilman Ylen nykyistä narratiivia.

Pahimmillaan se tarkoittaa, että ulkomaisissa sarjoissa, joita Yle itse kääntää suomeksi ohjelmissa ei ”käännetä” sanaa esimies, vaan sen korvataan esihenkilöllä.

Ensimmäisenä mediana Suomessa Yle aloitti keskustelun siitä, ettei eduskunnan puhemiestä saisi siksi kutsua, vaan puhehenkilö. Kukahan ja missä nuo narratiivit on keksitty?

Ulkomaisissa lehtijulkaisuissa lähinnä USA:ssa toimittajan nimen yhteydessä on maininta: Tämä artikkeli sisältää kommentteja, jotka kuvastavat kirjoittajan mielipidettä. Tuollainen pitäisi olla pakko kaikissa medioissa – eikä vaan se "vastuullista mediaa" – logo.

Kehutaanpa hieman Yleä. Yle Areena ainakin minulla kohdalla on erittäin paljon käytetty kanava. Asiallista ohjelmaa ilman tuputusta, jokainen itse valitsee mitä haluaa katsoa.

Samaten radion puolella Yle Suomi.

Ylen pitää saada tulevaisuudessakin verovaroja, mutta sen on muututtava ja säästettävä ja pysyttävä sillä tiellä jota varten se on aikanaan perustettu. Se on kansan sivistys.

Eikä pääfokus voi olla viihde ja reality-ohjelmat, jotka ovat roskaruokaa aivoille. Ja Ylelle vielä: ei ole hurraamista Maikkarin ja Nelosenkaan ohjelmatarjonnassa.

Kiittäkää minua myöhemmin.