Markus Pirttijoen Esalainen Vakava tilanne maailmalla johti siihen, että Niinistön piti muistuttaa Suomen Nato-optiosta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti uuden vuoden puheessaan keskiöön nopeasti muuttuneen kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Niinistö korosti vuosittaisessa "linjapuheessaan" Nato-optiosta poikkeuksellisen väkevästi.

Edellisen kerran hän mainitsi sotilasliiton puheessaan kuusi vuotta sitten. Tuolloin Euroopan turvallisuustilannetta kuritti pakolaiskriisi. Sodat olivat silloin meistä katsoen kaukana, Syyriassa ja Afganistanissa. Niiden vaikutukset ulottuivat kuitenkin Suomeen pohjoisinta Lappia myöten.

Nyt kriisin pesäke on lähempänä Eurooppaa, Ukrainan rajalla. Myös Venäjän ukaasit, kuten Niinistö niitä puheessaan kuvasi, ulottuvat myös suvereeneihin EU:n jäsenvaltioihin, muun muassa Suomeen.

Venäjä on viime aikoina toistanut useissa yhteyksissä, että Naton laajentumisella sen naapurivaltioihin on vakavia seurauksia. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova totesi jouluaaton tiedotustilaisuudessa, että sama koskee myös Suomea ja Ruotsia.

Niinistö huomautti puheessaan aiheellisesti, että vaikka ukaasi on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, se koskee Eurooppaa. Euroopan jäsenmaiden suvereniteettia on kyseenalaistettu. Silloin Eurooppa ei voi jäädä sivustakatsojan rooliin, jota se presidentin mielestä on ollut ehkä liiankin kanssa. Vuonna 2013 alkaneen presidenttikautensa aikana Niinistö on maininnut Naton ennen tätä hetkeä uuden vuoden puheissaan kolmasti: Vuoden 2016 ohella vuosien 2015 ja 2013 alussa. Ensimmäisessä puheessaan hän paalutti linjansa: Suomi jatkaa Nato-kumppanuutensa kehittämistä. Kaksi vuotta myöhemmin hän päivitti tilanteen: Nato kumppanuus on viety uudelle tasolle. Vuonna 2016 Niinistö muistutti, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton erityiskumppaneita. Samalla hän myös totesi, että maat eivät kuulu sotilasliittoon. Nyt Niinistö toisti tutun linjamme, että Suomi voi halutessaan liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

Viesti oli väkevä eikä sitä varmasti ollut tarkoitettu vain Suomen kansalle. Niinistön mukaan nopearytmisessä maailmassa on entistä arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa ja milloin malttaa. Olisiko sitten pitänyt kiiruhtaa niiden kuuden vuoden aikana, jolloin presidentti ei Natoa puheessaan maininnut? Se jää nyt ainakin toistaiseksi arvoitukseksi.

Kumppanuus on tärkeä sana ja sitä on käytetty myös maailman johtajien välisessä dialogissa. Kun Joe Biden ja Vladimir Putin kävivät puhelinkeskustelunsa uuden vuoden aattona, Biden oli todennut virkaveljelleen, että Yhdysvallat toimii periaatteella "ei mitään sinusta ilman sinua".

Toisin sanoen Venäjä ja Yhdysvallat eivät voi neuvotella sellaisista asioista, jotka koskevat USA:n liittolaisia tai kumppaneita ilman, että nämä maat ovat samassa pöydässä. Tämä koskee myös Naton jäsenmaita ja kumppaneita. Putin oli Valkoisen talon virkailijoiden mukaan ymmärtänyt asian.

Suomi on kumppani sekä USA:lle että Natolle. Tuore hävittäjähankinta ei ainakaan löyhentänyt tätä sidettä.

Tällainen kumppaniasema – EU-jäsenyyden ohella – on sentään, tai ainakin pitäisi olla, parempi turvatakuu Suomelle kuin ei mitään.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut